Kirjoittajalta admin

Förskottia eläkkeestä

SOPISIKO HITTITUOTTEEKSI NOUSSUT OVE SINULLE?

Osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä (OVE) on
tullut hitti jo ensimmäisen käyttöönottovuotensa aikana.
Syyskuun loppuun mennessä OVE:a oli hakenut yli11000 henkilöä,
ja heistä yli 9000 oli sen jo aloittanut. Vertailun vuoksi:
entistä osa-aikaeläkettä haki noin 4000 vuodessa.
Uuden eläkemuodon suosio perustunee sen helppouteen ja
joustavuuteen. Ainoa rajoitus on 61 vuoden ikä. OVE:een ei
sisälly työntekovelvoitetta eikä myöskään työnteon vähentämisvelvoitetta.
OVE:lainen voi siis jatkaa työntekoa entiseen
malliin tai osa-aikaisesti − tai jos katsoo parhaaksi, voi heittäytyä
kokonaan vapaalle.
OVE-hakija voi itse valita, ottaako 25 vai 50 prosenttia jo kertyneen
eläkkeensä määrästä. OVE:n voi ottaa ensin 25 prosentin
osuutena ja myöhemmin korottaa sitä toisella 25 prosentin
osuudella. Sen jälkeen OVE:n määrää ei voi muuttaa. Jos
OVE:n ottaa heti 50 prosentin suuruisena, osuutta ei voi enää
muuttaa.
Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä pidetään mainiona
ratkaisuna erityisesti niille, joiden työaika ja ansio vaihtelevat,
tai niille, jotka haluavat säilyttää vapauden päättää itsenäisesti
työskentelystään. Se sopii myös provisiopalkalla työskenteleville,
joille osa-aikaeläke ei ole ollut mahdollinen. Yrittäjät voivat
OVE:lle siirryttyään vapaasti jatkaa yrittäjätoimintaa.
Julkisella sektorilla työskentelevän OVE-hakijan kannattaa olla
tarkkana henkilökohtaiseen tai ammatilliseen eläkeikään
liittyvien sääntöjen takia. Eläkekertymää ajalta ennen vuotta
1995 nimittäin pienennetään, jos OVE:n ottaa maksuun ennen
ko. eläkeikiä.

VARHENNUSVÄHENNYS LASKEE MYÖS
LOPULLISTA ELÄKETTÄ

Mikään hyvä ei tietenkään tule ilmaiseksi. OVE:n määrää pienennetään
pysyvästi varhennusvähennyksellä, jos sen ottaa
ennen oman ikäluokan alinta eläkeikää – minkä useimmat
OVE:laiset luultavasti tekevät. Jokainen kuukausi, jolla eläkkeensaajan
ikä OVE:n alkamiskuukautena alittaa eläkkeensaajan
oman ikäluokan alimman eläkeiän, pienentää OVE:n määrää
0,4 prosentilla.

TÄSSÄ ELAKEUUDISTUS.FI -SIVUSTOLTA
BONGATTU SIMPPELI ESIMERKKI

Oletetaan, että varsinainen eläkeikäsi on 63 ja olet aikeissa
ottaa OVE:n kaksi vuotta eli 24 kuukautta aiemmin.
OVE-kauden alkuun mennessä sinulle karttunut
kuukausieläke on 1000 euroa. Haluat ottaa siitä 50 %
eli 500 euroa kuussa varhennettuna. Tätä 500 euron
summaa vähennetään varhennusprosentilla 9,6 (24 kk x
0,4 %); vähennys on 48 euroa. Saat siis OVE:a 452 euroa
kuussa.
Lisäksi OVE:asi vähennetään elinaikakertoimella, jonka
suuruus riippuu eläkkeen ottamisvuodesta. Osittainen
varhennettu vanhuuseläkkeesi on näin ollen vielä elinaikakertoimen
verran pienempi kuin tuo 452 euroa.
Jos et tee OVE-kaudellasi ansiotyötä, lopullinen eläkkeesi
vanhuuseläkeiässäsi on silloin 452 + 500 = 952 euroa
kuussa (ennen elinaikakertoimella tarkistamista).
Jos taas teet ansiotyötä OVE-kaudella, sinulle kertyy siitä
eläkettä: 1,7 prosenttia 63 vuoden iän täyttämiskuukauden
loppuun saakka, ja sen jälkeisistä työansioista
1,5 prosenttia.

Jos työintoa ja -kuntoa piisaa, voit ottaa OVE:n myös
vasta sen jälkeen, kun olet täyttänyt ikäluokkasi alimman
vanhuuseläkeiän. Silloin OVE-osuus kasvaa lykkäyskorotuksen
verran, joka on samaiset 0,4 prosenttia
jokaiselta kuukaudelta, jolta olet lykännyt eläkkeen ottamista.

Lisäksi OVE:n määrää tarkistetaan elinaikakertoimella, kuten
kaikkia muitakin ansaittuja eläkkeitä.
Eikä tuossa vielä kaikki: OVE pienentää pysyvästi myös lopullista
vanhuuseläkettä, sillä varhennusvähennyksen sisältävä
OVE-osuus jää osaksi vanhuuseläkettä.
Kuulostaa hiukkasen mutkikkaalta. Työeläkeyhtiöiden sivustoilla
on laskureita, joilla voi laskea oman osittaisen varhennetun
vanhuuseläkkeensä ja sen vaikutukset.

MIESTEN SUOSIOSSA

OVE:laisista tiedetään, että suuri osa heistä on tähän mennessä
ollut yksityisellä sektorilla työskenteleviä miehiä. Työeläkeyhtiöiden
mukaan useimmat arvioivat elinikänsä alakanttiin,
mutta tilastot osoittavat, että miesten elinikä on
keskimäärin naisia lyhyempi ja ansiotaso parempi. Eläketurvakeskus
arvioi, että osa OVE-halukkaista miehistä saattaa pitää
lopullista eläkettään riittävän hyvänä OVE:een sisältyvästä
varhennusvähennyksestä huolimatta.
Julkisen alan työeläkevakuuttaja Keva on selvittänyt OVE-hakijoiden
ajatuksia. Neljä viidestä kertoi haluavansa parantaa
taloudellista tilannettaan tai käyttää ansaitsemaansa eläkettä,
kun on vielä hyvässä kunnossa. Yksi viidestä ilmoitti vähentävänsä
työntekoa.

TYÖNANTAJALLE EI TARVITSE KERTOA

OVE on helppokäyttöinen myös siksi, ettei se sisällä velvoitteita
työnteolle eikä minkäänlaista seurantaa. Jos mielii jatkaa
kokoaikaista työntekoa, ei työnantajalle tarvitse kertoa nauttivansa
osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Työnantajalla
ei myöskään ole oikeutta saada eläkelaitoksesta tietoa siitä,
onko työntekijä ottanut OVE:n.
Jos OVE:lle siirtyvä haluaa osa-aikatyöhön, työnantajan on
mahdollisuuksien rajoissa sellaista järjestettävä. Velvollisuutta
työantajalla ei kuitenkaan ole, jos osa-aikatyö ei tuotantoja
palvelutoiminta huomioon ottaen ole mahdollista. Kyse ei
myöskään ole työntekijän subjektiivisesta oikeudesta osa-aikatyöhön.

KAIKKI, MITÄ OLET AINA
HALUNNUT TIETÄÄ OVE:STA

Kun haluat tietää suunnilleen kaiken osittaisesta
varhennetusta vanhuuseläkkeestä eli OVE:sta,
lue Eläketurvakeskuksen opas Osittainen
varhennettu vanhuuseläke. Miten se vaikuttaa
muihin etuuksiin? Opas, joka on tarkoitettu eläkelaitosten
eläkeneuvojille (pdf ), löytyy www.
elakeuudistus.fi-sivustolta.
Opas kertoo tärkeitä yksityiskohtiakin kuten
esimerkiksi sen, ettei OVE:lainen ole oikeutettu
työeläkekorttiin eikä OVE:a ole mahdollista
perua kolmen kuukauden harkinta-ajan jälkeen.
Hyvä on huomata myös, että OVE-alaikäraja on
61 vuotta niille, jotka ovat syntyneet vuonna
1963 ja sitä ennen. Vuonna 1964 syntyneille
ikäraja on 62 vuotta.

Lähteet:
Osittainen vanhuuseläke on suosittu myös Ruotsissa ja
Norjassa. Eläketurvakeskus 11.10.2017. www.etk.fi
Pitempää työuraa osittain varhennetun eläkkeen turvin?
Telan eläkeinfokirje, syyskuu 2017. www.tela.fi
Förskottia työeläkkeestä mutta ei rajattomasti eikä
ilmaiseksi. Janne Pelkosen bloggaus 22.2.2017. www.tela.fi
Osittainen vanhuuseläke tuo turvattua toimeentuloa ja
vapautta työuran loppuvuosiin. Marjukka Matikaisen
bloggaus 25.5.2016. www.varma.fi

www.elakeuudistus.fi
Arikkelin kokosi Sari T. Tiiro

Vietä onnistunut loma!

Kovasti odotettu lomakausi ja kesälomat ovat taas täällä. Pystytkö sinä rentoutumaan lomalla? Haaveissa vilahtaa lämpimät kesäsäät, mukavia yhteisiä hetkiä ja kauniita muistoja. Todellisuudessa suorittaminen on muuttunut keskeiseksi osaksi elämää ja sama suorittaminen jatkuu helposti myös lomalla. Lomalle asetetaan korkeat odotukset ja kun odotukset eivät täytykään iskee pettymys. Miten välttää pettymys ja millä keinoilla saisi vietettyä onnistuneen loman?

Loma on lomaa työstä – ei arjesta

Oletko sortunut vastaamaan työpuheluihin tai lukemaan sähköposteja lomalla? Lain mukaan lomalla ei tarvitse päivystää ilman erillistä korvausta. On pidemmän päälle parempi, että osaa olla tavoittamattomissa työasioissa.

Puhelimen viestien ja sähköpostien tarkistaminen on koukuttavaa, mutta tavasta pääsee irti, jos niin päättää. Voitko antaa itsellesi luvan pitää tauon työasioista? Pohdi, tunnetko vielä vuosien jälkeen kiitollisuutta siitä, että vastasit lomalla jokaiseen viestiin vai siitä, että olit läsnä läheisillesi ja itsellesi?

Arkisista asioista joutuu huolehtimaan lomallakin. Pyykkejä on pestävä ja ruokaa laitettava. Loman hyvä puoli on se, että näille arkisille askareille on enemmän aikaa, kun työpäivä ei haukkaa isointa osaa.

Loman suunnittelu

Jonkinlainen lomasuunnitelma on hyvä tehdä. Jos vietät lomaa läheisten kanssa, voitte istua alas miettimään mitä toiveita eri perheenjäsenillä on. Tärkeitä ovat myös sinun omat toiveesi. Pohdi rehellisesti mikä on tehnyt sinut onnelliseksi aiemmilla lomilla ja mitä taas et haluaisi tehdä uudestaan. Tehkää kompromisseja, mutta älä unohda omia tarpeitasi.

Lomasuunnitelman kannattaa olla väljä – silloin on yllätyksillekin tilaa. Aikataulut tuovat rakennetta lomaan, mutta niihin ei tarvitse tarttua kirjaimellisesti. Maailma ei kaadu, vaikka suunnitelmaa muutetaan.

Riko rutiineja

Rutiinien rikkomiseen on hyvä mahdollisuus lomalla. Rutiineista poikkeaminen auttaa saamaan uusia näkökulmia. Aina ei tarvitse lähteä kauas. Onko omassa kotikaupungissa kivoja puistoja, joihin voisit mennä piknikille? Luontopolkuja, joita voisit lähteä tutkimaan? Kivoja kahviloita, joihin voisi mennä hetkeksi hyvän kirjan kanssa? Onko sinulla näille spontaaneille hetkille aikaa lomalla?

Jätä suorittaminen

Jos haluat viettää hyvän loman, kannattaa suorittaminen jättää vähemmälle ja keskittyä olennaiseen – rentoon oleiluun. Ensimmäiseksi kannattaa hyväksyä se, että asiat eivät aina mene kuten odottaisi.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA!

Työsopimuslaki – mikä muuttui 1.1.2017?

Hallituksen työllistämistä edistävien toimenpiteiden keihäänkärkenä oli työntekijän palkkaamisen esteiden purkaminen. Työsopimuslaki onkin saanut työntekijän ja työnantajan kannalta merkittäviä muutoksia työntekijän palkkaukseen. Muutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2017.

Määräaikaiset työsopimukset

Työsopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä perustellusta syystä ole tehty määräaikaisena. Jos määräaikainen työsopimus on työnantajan aloitteesta tehty ilman perusteltua syytä, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana.

Koska kysymys on työntekijän suojaksi säädetystä pakottavasta säännöksestä, määräaikaisen sopimuksen tekemisen rajoitukset koskevat vain työnantajan aloitteesta määräaikaisina tehtyjä sopimuksia. Perustellun syyn edellytystä ei siis sovelleta esimerkiksi tilanteissa, joissa sopimus tehdään määräaikaisena työntekijän toiveesta.

Määräaikaisen sopimuksen käyttö on perusteltua esimerkiksi silloin, kun kysymys on jonkin määrätyn työn tai työkokonaisuuden tekemisestä. Määräaikaisen sopimuksen käyttöedellytyksiä arvioitaessa huomiota kiinnitetään paitsi itse työn erityisluonteeseen myös työn erityispiirteisiin kunkin työnantajan kannalta.

Perusteltu syy voi täyttyä myös kausiluonteisissa töissä tai tietyn yksittäisen merkittävän tilauksen kestoajaksi. Määräaikaisen työsopimuksen käytön perusteena voi olla myös sijaisten tarve. Sillä, minkä vuoksi sijaista tarvitaan, ei ole merkitystä. Vaikka sijaisen käyttö johtuu jonkun työntekijän väliaikaisesta poissaolosta, ei yrityksen ulkopuolelta tulleen työntekijän välttämättä tarvitse tehdä juuri vapaalla olevan työtehtäviä. Työnantajan tarpeen lisätyövoiman palkkaamiseen tulee kuitenkin perimmältään johtua jonkun työntekijän poissaolosta.

Muutoksena aikaisempaan työnantaja on voinut kuitenkin palkata 1.1.2017 alkaen pitkäaikaistyöttömän määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Muutoksella pyritään alentamaan työnantajan työllistämiskynnystä pitkäaikaistyöttömien palkkaamisessa sekä erityisesti mataloittamaan sellaisen työnantajan työllistämiskynnystä, joka ei ole täysin varma työntekijän palkkaamisen liiketaloudellisesta kannattavuudesta tai työvoimatarpeen olemassaolosta.

Pitkäaikaistyöttömänä pidetään henkilöä, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija. Enintään kahden viikon pituinen työsuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta.

Pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perustellun syyn vaatimusta tehtävän määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Työnantajan ja työntekijän on mahdollista sopia myös useammasta vuotta lyhyemmästä työsopimuksesta. Määräaikaisia sopimuksia voi kuitenkin vuoden aikana tehdä enintään kolme kappaletta ja niiden yhteenlaskettu kokonaiskesto saa olla enintään yksi vuosi.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA

Tehokas oppiminen

Informaatioyhteiskunnassa kaikki muuttuu huimaa vauhtia ja jotta pysymme kyydissä mukana, on meidän opeteltava uusia asioita ja uusia taitoja jatkuvasti. Uuden oppimisen eteen joutuu jokainen päivittäin, oli sitten työssä, koulussa tai kotona.

Oppimisen haaste – suuri tiedon määrä

Tietoa on enemmän kuin tarpeeksi saatavilla tänä päivänä. Pelkästään sunnuntain New York Times lehdessä on yhtä paljon tietoa kuin mitä aatelismies oppi koko elämänsä aikana 1800-luvulla.
Oppimisessa ongelmana onkin tiedon liiallinen määrä ja suurimpana haasteena on, miten valtavasta tiedon määrästä löytää oleellisen tiedon. Nykyisessä tietoyhteiskunnassa oppimisessa korostetaan entistä enemmän taitoja tietojen sijaan. Tiedot vanhenevat yhä nopeammin, mutta taidot säilyvät hyödyllisinä pidempään. Tärkeitä opittavia taitoja ovat mediakriittisyys-, ajanhallinta-, tiedonhankinta-, sosiaaliset- sekä väittely- ja perustelutaidot.

Oppimisen haaste – tunnistatko oman oppimistyylisi?

Tiedon suuren määrän lisäksi oppimisen haasteena on tunnistaa oma oppimistyyli. Perinteisesti meitä on opetettu opiskelemaan hyvin strukturoidussa luokkaympäristössä, jossa istutaan paikallaan, kuunnellaan, on hiljaista ja luokka on hyvin valaistu. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Olemme erilaisia ja joillekin paras oppimisympäristö on vapaamuotoinen, valaistukseltaan hämärä, taustalla soi musiikki ja tunnin aikana saa liikkua. Erilaisia oppimistyylejä on pitkään tutkinut professori Barbara Prashnig.

Oppimistyylit vaikuttavat siihen miten omaksumme tietoa
Oppimistyyli koostuu kolmesta eri osa-alueesta:
a) tavasta, jolla hankitaan ja käsitellään tietoa
b) tavasta, jolla opittavaa asiaa lähestytään tai jäsennetään omassa opiskelussa
c) tavasta, jolla opitaan helpoimmin ja mieluiten.

Oppimistyyli kehittyy koko eliniän, lapsuudesta aikuisuuteen ja se muokkautuu erilaisissa oppimistilanteissa ja –ympäristöissä. Oppimistyylejä kuvataan eri tavoilla ja käsitteillä. Jokaisella on jokin vallitseva oppimistyyli, mutta jokainen voi vaihdella tiedon prosessointitapaa riippumatta omasta vallitsevasta tyylistään.

Millainen oppija olet?

Oppimistyylit voidaan luokitella seuraavasti:
1) Auditiivinen oppija = oppii parhaiten kuuloaistin avulla
2) Visuaalinen oppija = oppii parhaiten näköaistin avulla
3) Kinesteettinen oppija = oppii liikkeen ja käytännön tekemisen kautta
4) Taktiilinen oppija = oppii käsin tekemisen ja koskettamisen kautta

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA

Hyvän mielen työpaikka

Millaista on hyvän mielen työpaikassa?

Rekrytoijana kysyn usein työhaastattelussa hakijoilta ”millainen on työpaikka, jossa viihdyt?” Vastaukset ovat yllättävän samankaltaisia. Hyvän mielen työpaikassa on mukavat työkaverit ja reilua johtamista. Ei ole selkään puukottamista ja eikä liian kiire. Annetaan vastuuta ja vältetään liiallista mikromanageerausta.

Tutkimustenkin mukaan eniten suomalaisten viihtymistä työpaikalla edesauttavat työkaverit. Myös työn sisältö ja vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeitä asioita, lisäksi joustavuutta ja etätyön mahdollisuutta arvostetaan. Huono pomo voi äkkiä pilata hyvän työpaikan. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan huono pomo on syynä 80 prosentissa vapaaehtoisista irtisanoutumisista.

Saako työpaikalla nauraa?

Suomalaisissa työpaikoissa on yllättävän hauskaa. Oikotien tekemän tutkimuksen mukaan 84 % kertoi nauravansa töissä. Nauraminen on hyväksi terveydelle, se rentouttaa ja saa aikaan yhteenkuuluvuutta. Nauretaanko sinun työpaikallasi?

Naurun tappaa usein kiire ja kiireestä aiheutuu stressiä. Liiallinen stressi haittaa työssä viihtymistä. Samaisen tutkimuksen mukaan 56 % kaikista vastaajista kertoi stressaavansa työssään. Stressiä pystyy vähentämään purkamalla kiireen tunnetta. Asiaa auttaa myös jos työntekijä kokee, että häntä kuunnellaan ja ettei ole yksin ongelmien kanssa.

Miten luodaan hyvä työilmapiiri?

Hyvän työilmapiirin luominen ei ole vaikeaa. Kun tahtotila on yhteinen, alkaa muutos näkyä. Johton tehtävänä on luoda perusedellytykset tasa-arvoiselle ja reilulle kohtelulle. Esimiehiä kannattaa kouluttaa ja antaa heille eväitä johtamiseen. Yksilön tasolla vastuun antaminen ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ovat tärkeitä. Kun työn raamit ovat selvät ja työntekijä tietää mitä häneltä odotetaan, on helppo tehdä töitä.

Pätevän johdon lisäksi ilmapiiristä on vastuussa jokainen yksittäinen työntekijä. Se näkyy siinä, miten kohtelemme työkaveria ja miten osaamme ottaa ristiriitatilanteet esille. Jokainen voi sanoa kiitos hyvin tehdystä työstä, se ei ole pelkästään esimiehen tehtävä. Myönteinen ruokkii myönteistä ja kielteinen kielteistä. Olisi tärkeää myös, että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Voimme kukin vaikuttaa omalta osaltamme siihen, että kaikista pidetään huolta ja kaikki kutsutaan mukaan.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA

Vuosilomapalkka ja sairastuminen vuosilomalla

Lomapalkan määrä

Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus säännönmukaiseen tai keskimääräiseen palkkaansa.

Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla. Esimerkiksi luontoisetuna tarjottava ravintoetu korvataan loman ajalta rahassa verotusarvonsa mukaisesti, ellei suuremmasta rahakorvauksesta ole sovittu. Lounasetu korvataan vain loman ajalle sijoittuvista työpäivistä. Mikäli lounassetelit ovat työntekijän käytössä loman aikanakin, näistä menee vero nimellisarvon mukaisesti. Verotuksellista hyötyä työntekijälle ei siis tule siitä, jos lounassetelit annetaan seteleinä myös loman ajalta.

Kuukausipalkkaisen lomapalkka

Lomapalkan laskenta on lähtökohtaisesti helpointa silloin, jos kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaustapa on pysynyt samana koko lomanmääräytymisvuoden. Eli jos 1.4. – 31.3. on työskennellyt kokoaikaisena ja kuukausipalkkaisena, saa tämän saman lomanmääräytymisvuoden aikaisen palkan myös vuosiloman ajalta.

Jos kuukausipalkkaisen työaika ja vastaavasti palkka muuttuu lomanmääräytymisvuoden aikana muuten kuin tilapäisesti esim. osittaisen hoitovapaan johdosta, lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti. Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän viikko- tai kuukausipalkan mukaan.Kannattaa siis yrittää ajoittaa esim. osittaiselle hoitovapaalle siirtymä siten, että tämä tapahtuu vasta lomanmääräytymisvuoden vaihtumisen jälkeen (eli aikaisintaan 1.4.). Tällöin saa palkkaa osittaisella hoitovapaalla pidettävän, edellisenä lomanmääräytymisvuonna kertyneen vuosiloman ajalta kokoaikaisen työn palkan mukaisena.

Jos kuukausipalkkaisen työntekijän sopimuksen mukainen työaika on niin vähäinen, että tästä syystä vain osa lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti. Esim. jos tekee täyttä työaikaa vuorokuukausittain, ja pitää välissä vapaakuukausia eläkkeen tms. johdosta, lasketaan lomapalkka prosenttiperusteisesti.

Lomapalkan laskennassa huomioidaan kuukausipalkan lisäksi myös muiden kuin tilapäisten olosuhteiden perusteella määräytyvät kiinteät lisät, jotka perustuvat työnantajan ja työntekijän väliseen sopimiseen (kuten ylityön kiinteä korvaus johtavassa asemassa olevalle työntekijälle sekä matkustamisesta maksettava kiinteä korvaus) Lisäpalkan osuus lasketaan vuosilomapalkkaan keskipäiväpalkkaan perustuvaa lomapalkkasääntöä hyödyntäen. Lomapalkkaan ei lasketa lain mukaan maksettavia lisiä, kuten lisä- ja ylityökorvauksia.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA

Mitä tulisi huomioida mökkikaupoilla?

Loma-asuntoon liittyy myönteisiä odotuksia ja unelmia: lepoa, yhdessäoloa ja mielihyvää. Epäonnistunut kauppa voi johtaa unelmien romahtamiseen. Mökkikauppa kannattaa tehdä huolella.

Mitä olet ostamassa?

Jotta tietäisit, mitä olet ostamassa, lainhuuto- ja rasitustodistuk-sesta sekä kiinteistörekisteriotteesta ja rekisterikartasta saat perustietoja. Vaikka kiinteistörekisterin kartta on käytettävissä tilakaupassa, kiinteistön rajat kannattaa varmistaa maastossa. Ei kannata tyytyä myyjän tai välittäjän viittoiluun. Jos pyykkejä ei löydy tai pyykkien mukaiset rajat eivät vastaa kartan rajoja, on syytä kääntyä maan-mittaustoimiston tai kunnan viranomaisen puoleen.

Jos on ostamassa määräalaa, rajat merkitään maastoon ja kauppakirjaan liitetään kartta maa-alasta ja karttaliite kuitataan allekirjoituksin. Rasitustodistuksesta käyvät ilmi velkakiinnitykset ja muut rasitukset. Kiinnitykset tarkoittavat panttikirjoja, jotka voidaan pantata lainan vakuudeksi pankille. Panttikirjat voivat olla paperimuodos-sa tai sähköisessä muodossa vain merkintänä kiinteistörekisterissä. Ostajan on saatava kaupassa hallintaansa tai nimiinsä rasitustodistuksen osoittamat panttikirjat. Muutoin kiinteistösi voi jäädä toisen henkilön lainan vakuudeksi. Ostaja voi itsekin käyttää niitä lainansa vakuutena.

Mitä kaupassa tulee kylkiäisinä?

Seuraako kaupassa oikeuksia vesialueisiin? Miten saareen tai kiinteistölle kuljetaan? Ovatko kulkuyhteyksiä, venevalkamaa ja parkkipaikkaa koskevat oikeudet olemassa? Kalamies pettyy, kun tilalla ei olekaan jokamiehenoikeuksia laajempia kalastusoikeuksia. Jos tila aiotaan liittää sähkö- tai vesijohtoverkkoon, onko niitä koskevat rasitteet perustettu naapurien kiinteistöille? Millaisia oikeuksia naapurikiinteistöillä puolestaan on tulevan mökkisi alueeseen?  Kiinteistörekisteriote kertoo tällaisista oikeuksista ja rasitteista.

Tie voi olla olemassa, mutta uudelta omistajalta voidaan alkaa velkoa kallistakin osuutta yksityisen tien rakentamiskustannuksista, jotka ovat syntyneet kymmenen vuoden kuluessa ennen kuin tila on saanut tieoikeuden tiehen. Maksuvelvollisuutta rakentamisesta tai tiemaksua ei näe rekisteriotteesta. Myyjän naapurin kanssa sopima oikeus venevalkamaan ei siirry ostajalle vain kauppakirjalla, vaikka naapuri vakuuttaisi, että saat saman oikeuden. Naapurin myytyä mökkinsä saatat menettää venevalkaman.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA

Miten selviytyä työpaikan huhumyllystä?

Miten puolustautua huhuja vastaan työpaikalla? Millaisessa työyhteisössä juorutaan ja miksi? Miten kannattaa toimia tilanteessa, jossa on itseä koskevia huhuja?

Onko sinun työpaikallasi tyypillistä juoruilulla? Aina juoruilu ei ole pahasta. Hyväntahtoisessa juoruilussa siirtyy tietoa eteenpäin. Pahantahtoisessa juoruilussa halutaan aiheuttaa vahinkoa ja se ei ole hyväksyttävää.

Huhuille otollinen maaperä

Huhujen syntyminen edellyttää niille hedelmällistä maaperää. Työpaikassa, jossa tieto ei kulje eikä asioista tiedoteta avoimesti, on otollinen huhujen syntymiselle. Ihmisillä on aina tarve tietää ja puhua, se ei poistu mihinkään, vaikka tietoa ei jaettaisi.

Osaako johto kommunikoida avoimesti?

Avoimuus työyhteisössä edellyttää henkistä kypsyyttä siihen, että kaikki eivät ole asioista samaa mieltä, että eriäviä mielipiteitä saa ilmaista ja niistä ei rangaista. Avoimuus edellyttää altistumista kritiikille. Kritiikkiä saatetaan pelätä johdossa ja siksi yrityksen johto on ehkä päättänyt, että asioista ei tiedoteta avoimesti. Joskus voi olla niinkin, että johto ei ole ymmärtänyt avoimen tiedonkulun tärkeyttä. Yritys on saattanut kasvaa nopeasti pienen tutun piirin porukasta isoksi, jolloin tieto ei enää kulje samalla tavalla. Molemmissa tapauksissa on kuitenkin tarve saada tietää ja jos tätä tyhjiötä ei täytetä johdon taholta, niin työntekijät täyttävät sen itse.

Milloin huhut lähtevät liikkeelle?

Muutostilanteet yrityksessä, kuten saneeraus, yhteistoimintaneuvottelut ja yritysostot ovat tyypillisiä tilanteita, jolloin huhut lähtevät liikkeelle. Muutostilanteet ovat pelottavia ja ihmiset haluavat tuntea olonsa turvalliseksi. Mikäli johto on valveutunut, niin he panostavat asioiden tiedottamiseen mahdollisimman paljon. Muutostilanteessa johdon taholta kommunikoidaan mitä on tapahtunut, miksi on tapahtunut ja mitä odotetaan tapahtuvan seuraavaksi.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA…

Työelämäcase: Myyntipäällikkö Taina irtisanottiin

Räntää vihmoo, mutta Tainaa se ei haittaa. Matka pysäkiltä toimistoon on lyhyt, perjantaipäivä on alkamassa kiinnostavalla asiakastapaamisella, ja viikonlopuksi on luvassa mukavaa tekemistä.

Firma, keskisuuri tietotekniikkayritys, oli saanut uuden omistajan puolisen vuotta sitten, ja huhuja käytävillä liikkui. Taina, 48-vuotias myyntipäällikkö, oli ollut  – varmuuden varalta – yhteydessä Liiketalouden Liiton (LTA) työsuhdeneuvontaan ja kysynyt yleisellä tasolla yt-neuvotteluista. Sittemmin yt-huhut tuntuivat laantuneen.

Juuri ennen lounasta sähköposti kilahtaa: infotilaisuus yrityksessä tehtävästä uudelleen organisoinnista klo 14. Viesti on selvä: osa nykyisistä tehtävistä muuttuu ja ne pannaan uuteen hakuun, osa tehtävistä loppuu kokonaan.

Taina on uudelleen yhteydessä LTA:n toimistoon ja kysyy, miten hän voisi valmistautua yt-neuvotteluihin. Liiton työsuhdeneuvonnan asiantuntija selittää, miten neuvottelut yleensä etenevät ja neuvoo Tainaa selvittämään, kuka häntä neuvotteluissa edustaa. Liitto myös kannustaa häntä olemaan yt-prosessin aikana yhteydessä aina, kun tulee kysyttävää – puhelujen määrää kun ei liitossa lasketa.

Yt-neuvottelut kestävät kuusi viikkoa. Taina hakee useampaan yrityksessä avoinna olevaan tehtävään ja lukee yt-muistiot huolellisesti.

Yt-neuvottelujen päätyttyä esimies pyytää Tainan huoneeseensa. Siihen mennessä Taina on jo päätellyt, ettei hän ole tullut valituksi yhteenkään avoinna olleeseen tehtävään, minkä esimies vahvistaa: Taina on irtisanottavien joukossa.

Koska Taina on työskennellyt yrityksen palveluksessa 14 vuotta, hänen irtisanomisaikansa on 6 kuukautta.

Yrityksen HR kutsuu Tainan ja muut irtisanotut infotilaisuuteen, jossa kerrotaan irtisanomisprosessista ja eri vaihtoehdoista. Tai oikeammin työnantajan tarjoamia vaihtoehtoja on tasan kaksi: a) Taina irtisanoutuu vapaaehtoisesti ja ottaa paketin, joka sisältää 8 kuukauden palkkaa vastaavan summan tai b) hänet irtisanotaan tuotannollisten ja taloudellisten syiden perusteella.

Taina on yhteydessä LTA:han, joka neuvoo häntä pyytämään työantajalta tarkempaa tietoa tarjottavan paketin sisällöstä ja ehdoista. LTA:n juristi käy sopimusluonnoksen läpi ja toteaa sen olevan asianmukainen. Lisäksi Taina keskustelee liiton asiantuntijan kanssa vaihtoehdoista ja niiden seurauksista.

Lue Tainan vaihtoehdoista seuraavalta sivulta…

Vuosiloman kertyminen, kuluminen ja loman ajankohta

Vuosilomakertymä

Vuosilomalain mukaisesti työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (lomanmääräytymisvuosi on 1.4.-31.3.) jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Korkein oikeus on ratkaisussaan 2005:61 todennut, että kun työsuhde oli alkanut 1.7.1999 ja päättynyt 7.8.2000 työntekijällä oli oikeus saada 1.4.2000 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta lomakorvausta, joka perustui kahden ja puolen arkipäivän vuosilomaoikeuteen kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työsuhde oli siis tällöin kestänyt työsuhteen päättymishetkeen mennessä yli vuoden, vaikka lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä työsuhde ei ollutkaan vielä kestänyt yli vuotta.

Työsuhteen alussa voi aina yrittää työsopimuksessa sopia paremmasta lomakertymästä jo heti työsuhteen alkaessa. Tämä tarkoittaa sopimista esim. siten, että lomaa kertyy heti työsuhteen alusta lähtien 2,5 pvää/kk, tai loman antamista jo seuraavalla kesäloma/talvikaudella enemmän kuin mitä suoraan lain perusteella olisi oikeus.

Vuosilomakertymä peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa

Työsopimuslain perusteella jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena. Tämä koskee myös vuosilomakertymää. Lainsäädäntö ei kuitenkaan suoraan määrittele, mitä tuolla lyhytaikaisella keskeytyksellä tarkoitetaan. Keskeytyksen tulee olla todellinen, eikä tehty keinotekoisesti sen välttämiseksi, ettei työntekijä pääsisi 2,5 pvän ansaintasäännön piiriin. Tätä arvioidaan tapauskohtaisesti. On näin ollen mahdollista, että ensin työskentelee esim. 9 kuukauden jakson perustellussa määräaikaisessa työsuhteessa. Tämän jälkeen välissä on kuukauden mittainen työttömyyspätkä, jonka jälkeen henkilö työllistyy uudelleen saman työnantajan palvelukseen 6 kuukauden työsuhteeseen. Molemmissa tapauksissa lomaa kertyy 2 pvää/lomanmääräytymiskuukausi. Tätä voidaan pitää tietynlaisena lainsäädännöllisenä epäkohtana samalla työnantajalla määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien osalta.

Jatkuu seuraavalla sivulla…