Kategoria: Sairastuminen

Pitkäaikaissairaudet eivät enää estä työssäkäyntiä

Työn tekeminen on monelle yksi elämän kulmakivistä. Se tarjoaa sosiaalisen ympäristön, toimeentulon, ja antaa mielekkyyttä elämään.

Työ tukee terveyttä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen voi olla kova pala purra, vaikka arkiaamuna joskus haikailisikin eläkepäivien auvon perään.

Lääketeollisuuden säätiön viime vuonna julkaisemassa kirjasessa Lääkkeet ja työkyky, käsitellään pitkäaikaissairaiden työkyvyn säilyttämistä oikeanlaisen hoidon avulla. Työkyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään, tai työuran loppuun asti, on sekä yksilön että kansantalouden kannalta merkityksellistä.

Ennen nopeasti työkyvyttömyyteen johtavien sairauksien kanssa pystyy nykyisin elämään sopivan hoidon avulla. Monet krooniset sairaudet ovat arkistuneet, kun sairastunut voi lääkehoidolla elää tavanomaista elämää. Esimerkiksi syöpään tai reumaan sairastuneet voivat oikeanlaisen hoidon avulla säilyttää työkykynsä, eikä astman takia joudu enää sairauslomalle. Diabeteskin on monella sairastuneella lääkehoidon ansiosta oireeton.

Kirjassa käsitellään myös epilepsian, MS-taudin, kiputilojen, influenssan, sydän- ja verisuonitautien sekä suolistosairauksien hoidettavuutta. Monet vakaviin tauteihin on olemassa nykyisin hoitoja, joilla yksilön toimintakyky säilyy, ja taudin oireet pysyvät kurissa.

Kasvava huolenaihe työ- ja toimintakyvyn kannalta on masennus. Työkyvyn menettämisen yleisin syy on ollut vuosituhannen vaihteesta lähtien mielenterveyshäiriöt. Masennuksesta johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Aikaisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia.

Vuonna 2013 Suomessa työkyvyttömyyseläkettä sai yli 180 000 henkilöä, joista noin 11 prosenttia sai osatyökyvyttömyyseläkettä. Vuosittain noin 20 000 henkeä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Työterveyslaitoksen mukaan vuonna 2010 menetettiin 308 000 työvuotta ennenaikaisen eläköitymisen vuoksi.

Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä on kuitenkin pienentynyt kymmenen vuoden takaisesta yli kuudellakymmenellätuhannella. Lääkkeet ja työkyky julkaisu pitää pienentynyttä työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrää merkkinä lääkehoidon kehittymistä viime vuosikymmeninä.

Kirjanen korostaa lääkkeiden merkitystä työkyvyn säilyttäjänä, ja se painottaa uusien lääkkeiden saatavuutta kuluttajalle kohtuullisin hinnoin. Tämä tarkoittaa lääkkeen päätymistä Kela-korvauksen piiriin.

Suomessa lääkkeiden Kela-korvaavuudesta päättää hintalautakunta, joka tasapainoilee lääkkeiden tehokkuuden ja lääkeyritysten asettamien hintojen välillä. Joskus uudet ja tehokkaat lääkkeet jäävät kuluttajan saavuttamattomiin hintansa puolesta, kun hintalautakunta päättää, etteivät lääkkeen hyödyt ole tasapainossa hinnan kanssa.

Tähän Bermudan kolmioon, jossa pyörivät hintalautakunta, lääkeyritykset ja sairastunut ihminen, Lääkkeet ja työkyky -julkaisu antaa vastaukseksi, että mahdollisimman uudet ja tehokkaat lääkkeet on saatava sairastuneelle hinnasta huolimatta.

Julkaisu puhuu myös terveydenhuollon panostusten puolesta. Terveydenhuollolla on elintärkeä rooli ohjata potilas ajoissa oikeanlaisen hoidon pariin.

Kirjasessa korostetaan vastuun jakamista yksilön työkyvystä, vaikka loppupeleissä jokainen on vastuussa itsestään. Terveydenhuollon tehtävä on olla valmiina huomaamaan ja hoitamaan sairaudet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yksilö voi kuitenkin elämänvalinnoillaan edesauttaa terveyden säilymistä, mutta aina siitäkään ei ole apua. Onneksi lääkehoidot kehittyvät, jotka auttavat pitkäaikaissairaita pysymään toimintakunnossa, ja mikä tärkeintä, elämään oireetonta elämää.

Teksti: Minna-Riikka Härkönen

Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikana

Aiemmin lain mukaan työntekijällä ei ole ollut oikeutta siirtää vuosilomaa myöhempään ajankohtaan, jos on sairastunut vuosiloman aikana, ja sairauden kesto on ollut alle seitsemän kalenteripäivää. Yli seitsemän kalenteripäivää kestävän työkyvyttömyyden osalta vuosiloman sai siirrettyä, jos työntekijä on pyytänyt sitä ilman aiheetonta viivytystä. Muutosten myötä työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa tai sen osa siirretyksi vuosiloman aikaan sijoittuvan työkyvyttömyysjakson vuoksi jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Vuosiloman siirtoa tulee pyytää, ja työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Siirto-oikeus koskee lakisääteistä vuosilomaa. Se tarkoittaa enintään 24 päivän lomaa alle vuoden
jatkuneissa työsuhteissa ja 30 päivän lomaa yli vuoden jatkuneissa työsuhteissa.

Kuluuko minulta lomapäiviä, jos sairastun lomani aikana perjantaina?

Vuosilomalaki oikeuttaa vuosiloman siirtoon, jos työntekijä sairastuu vuosiloman aikana. Loman siirtoa on pyydettävä, ja työnantaja voi edellyttää lääkärintodistuksen toimittamista. Selvitä, mikä on työpaikkasi käytäntö, eli edellyttääkö työnantaja lääkärintodistuksen toimittamista jo heti ensimmäiseltä sairauspäivältä. Esimerkiksi jos sairastut kesken lomaasi perjantai-iltana, ja ilmoitat tästä työnantajallesi, sekä toimitat työnantajan tätä edellyttäessä lääkärintodistuksen, ei lauantai ja tätä mahdollisesti seuraavan viikon lomapäivät kulu sairausloman aikana.

Milloin voin pitää sairauden vuoksi siirretyt lomapäiväni?

Sairauden vuoksi siirretty kesäloma on annettava kesälomakaudella (eli syyskuun loppuun mennessä), ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana, ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella.
Työnantaja päättää siirretyn loman ajankohdan. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

Teksti: Työsuhdelakimies Anna Hellén