Kategoria: Terveys

Voiko lomalla oikeasti lomailla?

Ajatus kesälomasta saa hymyn huulille. Kesä on ovella ja pian koittaa useilla myös loman aika. Kesälomaan yhdistyy paljon odotuksia ja osa saattaa kokea jopa stressiä loman suunnittelusta. Kysymyksiä on monenlaisia. Milloin voi pitää lomaa? Kenen kanssa loman viettää? Millaisia suunnitelmia tekee? Milloin on parhaat lomasäät? Onko töistä oikeasti mahdollisuus irrottautua lomalla?

Työpaikoilla säästetään lomaresursseista

Viime vuosien trendi on ollut, että yritykset odottavat työntekijän hoitavan työasioita lomallaankin. Heinäkuu on yleisin lomakuukausi Suomessa, mutta monissa kansainvälisissä yrityksissä tehdään töitä myös heinäkuussa. Tämä voi aiheuttaa painetta. Lain mukaan lomalla ei kuitenkaan tarvitse tehdä töitä. Jos lomalla joutuu esimerkiksi päivystämään, pitäisi siitä maksaa erillinen korvaus. Käytännössä monilla työpaikoilla säästetään eikä oteta kesätyöntekijöitä. Kussakin työyhteisössä on oma kulttuurinsa ja omat tavat toimia myös lomien suhteen. Mikäli kesätyöntekijää ei palkata, olisi hyvä sopia etukäteen kuka sijaistaa loman aikana ja miten työt jaetaan.

Kenelle loma kuuluu lain mukaan?

Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai alle 35 tuntia eikä siten ansaitse lainkaan vuosilomaa, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa.

Rajojen asettaminen on sinun tehtäväsi

Näin sanoo laki, mutta miten asia käytännössä toteutuu? Onko loma työntekijän omaa aikaa, jolloin on mahdollista viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa vai vietetäänkö loma niin, että työnantaja hyötyy siitä? Rajojen asettaminen ei aina ole helppoa. Voi olla vaikeaa sanoa ei, varsinkin jos työpaikalla on ollut taloudellisia haasteita ja esimerkiksi YT:den uhka leijuu ilmassa. Toisaalta varmaa työpaikkaa ei tänä päivänä ole kenelläkään ja kannattaa muistaa, että jos sanot ”kyllä” työnantajalle, samalla sanot ”ei” omalle hyvinvoinnille ja perheellesi. Työnteko loman aikana on pois yhteiseltä perhe- tai parisuhdeajalta.

Ilman lomaa ei kukaan jaksa

Loman merkitystä terveyteen on tutkittu jonkin verran. Tutkimuksissa on todettu, että loman pitämättä jättäminen nostaa riskiä sairastua sydänoireisiin. Psyykkisen hyvinvoinnin on tutkimuksissa todettu paranevan jo lyhemmänkin loman aikana. Palautumiseen tarvittavan ajan kesto riippuu työntekijän kuormittumisen määrästä. Tutkimuksissa on todettu myös, että mitä kuormittuneempi työntekijä on, sitä pidempi irtautuminen työstä on tarpeen. Yllättävää kyllä, loman hyvinvointivaikutukset ovat lyhytkestoisia. Tästä syystä suositellaan, että lomia kannattaa pitää vuoden aikana useampia.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA!

Pitkäaikaissairaudet eivät enää estä työssäkäyntiä

Työn tekeminen on monelle yksi elämän kulmakivistä. Se tarjoaa sosiaalisen ympäristön, toimeentulon, ja antaa mielekkyyttä elämään.

Työ tukee terveyttä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen voi olla kova pala purra, vaikka arkiaamuna joskus haikailisikin eläkepäivien auvon perään.

Lääketeollisuuden säätiön viime vuonna julkaisemassa kirjasessa Lääkkeet ja työkyky, käsitellään pitkäaikaissairaiden työkyvyn säilyttämistä oikeanlaisen hoidon avulla. Työkyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään, tai työuran loppuun asti, on sekä yksilön että kansantalouden kannalta merkityksellistä.

Ennen nopeasti työkyvyttömyyteen johtavien sairauksien kanssa pystyy nykyisin elämään sopivan hoidon avulla. Monet krooniset sairaudet ovat arkistuneet, kun sairastunut voi lääkehoidolla elää tavanomaista elämää. Esimerkiksi syöpään tai reumaan sairastuneet voivat oikeanlaisen hoidon avulla säilyttää työkykynsä, eikä astman takia joudu enää sairauslomalle. Diabeteskin on monella sairastuneella lääkehoidon ansiosta oireeton.

Kirjassa käsitellään myös epilepsian, MS-taudin, kiputilojen, influenssan, sydän- ja verisuonitautien sekä suolistosairauksien hoidettavuutta. Monet vakaviin tauteihin on olemassa nykyisin hoitoja, joilla yksilön toimintakyky säilyy, ja taudin oireet pysyvät kurissa.

Kasvava huolenaihe työ- ja toimintakyvyn kannalta on masennus. Työkyvyn menettämisen yleisin syy on ollut vuosituhannen vaihteesta lähtien mielenterveyshäiriöt. Masennuksesta johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Aikaisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia.

Vuonna 2013 Suomessa työkyvyttömyyseläkettä sai yli 180 000 henkilöä, joista noin 11 prosenttia sai osatyökyvyttömyyseläkettä. Vuosittain noin 20 000 henkeä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Työterveyslaitoksen mukaan vuonna 2010 menetettiin 308 000 työvuotta ennenaikaisen eläköitymisen vuoksi.

Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä on kuitenkin pienentynyt kymmenen vuoden takaisesta yli kuudellakymmenellätuhannella. Lääkkeet ja työkyky julkaisu pitää pienentynyttä työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrää merkkinä lääkehoidon kehittymistä viime vuosikymmeninä.

Kirjanen korostaa lääkkeiden merkitystä työkyvyn säilyttäjänä, ja se painottaa uusien lääkkeiden saatavuutta kuluttajalle kohtuullisin hinnoin. Tämä tarkoittaa lääkkeen päätymistä Kela-korvauksen piiriin.

Suomessa lääkkeiden Kela-korvaavuudesta päättää hintalautakunta, joka tasapainoilee lääkkeiden tehokkuuden ja lääkeyritysten asettamien hintojen välillä. Joskus uudet ja tehokkaat lääkkeet jäävät kuluttajan saavuttamattomiin hintansa puolesta, kun hintalautakunta päättää, etteivät lääkkeen hyödyt ole tasapainossa hinnan kanssa.

Tähän Bermudan kolmioon, jossa pyörivät hintalautakunta, lääkeyritykset ja sairastunut ihminen, Lääkkeet ja työkyky -julkaisu antaa vastaukseksi, että mahdollisimman uudet ja tehokkaat lääkkeet on saatava sairastuneelle hinnasta huolimatta.

Julkaisu puhuu myös terveydenhuollon panostusten puolesta. Terveydenhuollolla on elintärkeä rooli ohjata potilas ajoissa oikeanlaisen hoidon pariin.

Kirjasessa korostetaan vastuun jakamista yksilön työkyvystä, vaikka loppupeleissä jokainen on vastuussa itsestään. Terveydenhuollon tehtävä on olla valmiina huomaamaan ja hoitamaan sairaudet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yksilö voi kuitenkin elämänvalinnoillaan edesauttaa terveyden säilymistä, mutta aina siitäkään ei ole apua. Onneksi lääkehoidot kehittyvät, jotka auttavat pitkäaikaissairaita pysymään toimintakunnossa, ja mikä tärkeintä, elämään oireetonta elämää.

Teksti: Minna-Riikka Härkönen

Hyvä uni – nukutko sinä yösi hyvin?

Suomalaiset kärsivät unihäiriöistä. Tutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista kokee satunnaisesti unettomuutta ja 4-10 prosenttia kokee pitkäaikaisia oireita. Unilääkkeistä maksettiin vuonna 2010 Kela-korvausta n. 350 000 suomalaiselle. Nykyään neljännes suomalaisista nukkuu alle 6 tuntia yössä. Aikuiset kuitenkin tarvitsevat keksimäärin 7,5–9 tuntia unta vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että moni nukkuu liian vähän.

Usein unihäiriöt ja unettomuus saattavat jatkua pitkäänkin ennen kuin asialle tehdään jotain. Emme ota asiaa vakavasti ehkä siksi, että vaikutukset alkavat näkyä vasta hieman pidemmän ajan jälkeen.

Miksi unettomuus on niin monen ongelma?

Elämme tietoyhteiskunnassa, joka on auki 24 tuntia ja tietoa tulvii monelta suunnalta. Tämä ei voi olla vaikuttamatta aivoihimme ja sitä kautta nukkumiseen. Jos hereillä olo ajan elämme hektistä arkea, jossa kännykät piippaavat ja sähköposti hälyttää uusista viesteistä minuutin välein, niin ei ole ihme, että illalla on vaikea rauhoittua. Elämme ikään kuin jatkuvassa hälytystilassa ja odotamme uusia ärsykkeitä, joihin pitää reagoida. Koska olemme totuttaneet aivomme päivän aikana jatkuviin keskeytyksiin, niin iltaisin tuntuu epänormaalilta, jos keskeytyksiä ei ole.

Aikanaan, kun elimme maatalousyhteiskunnassa, saneli luonto enemmän nukkumista. Tuolloin herättiin, kun aurinko nousi ja mentiin nukkumaan, kun tuli pimeää. Nyt pimeän tullen valvomme tv:n tai tietokoneen ääressä. Rytmimme on muuttunut toisenlaiseksi. Lisäksi uniajasta varastetaan aikaa television katseluun. Tutkimusten mukaan suomalaiset katsovat televisiota keskimäärin 3 tuntia päivässä ja määrä kasvaa koko ajan. Jos tähän laskee lisäksi 8 tunnin työpäivän, työmatkat ja ruokailuajan, niin ei ihme, jos aikaa nukkumiselle jää vähän. Illan tullen olisi hyvä rauhoittua ja alkaa valmistautua nukkumiseen, mutta emme malta tehdä sitä, koska viihdettä on tarjolla paljon ja kiusauksia on monia.

Unettomuuden vaikutukset

Useimmat meitä tunnistavat huonosti nukutun yön jälkeen, että olemme tavallista kärttyisämpiä, pinna on lyhyempi ja asioihin keskittyminen on vaikeaa, myös onnettomuusriski kasvaa. Väsymys on lievään humalaan verrattavissa oleva tila. Keskittymiskyky herpaantuu ja reaktioaika pitenee.Pidemmällä aikavälillä unettomuus voi altistaa mielenterveysongelmille. Tutkimuksissa sydänsairaudet, diabetes, ylipaino sekä aivotoiminnan heikkeneminen on liitetty liian vähäisen uneen.

Unen väheneminen vaikuttaa myös immuunijärjestelmän heikkenemiseen ja siihen, miten keho reagoi vaurioihin ja stressiin. Stressin suhteen voikin kysyä, kumpi on ollut ensin? Oliko ensin unettomuutta ja siitä aiheutuvaa työtehon alenemista, josta aiheutuu stressiä vai oliko ensin stressiä, josta on seurannut unettomuutta.

Uusimpien tutkimusten mukaan unenpuute vaikuttaa jopa geenitasolla. Satojen geenien aktiivisuus muuttui, kun ihmisen unen määrää vähennettiin alle kuuteen tuntiin päivässä yhden viikon ajan. Uni on selvästi ratkaisevaa kehon uudelleenrakentamisen ja sen toimivuuden kannalta.

Annetaan unelle sille kuuluva arvonsa

Jos kärsit uniongelmista, pysähdy tarkastelemaan arkeasi ja millaisia rutiineja sinä toteutat. Yhteenvetona voisi todeta, että jos karsimme vuorokaudestamme aikaa vieviä viihdykkeitä ja annamme enemmän aikaa unelle, niin tilanne saadaan melko helposti korjattua. Toisinaan uniongelmat saattavat johtua elämänmuutoksesta (esimerkiksi avioero, läheisen sairastuminen.) Silloin erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota omaan jaksamiseen ja riittävään uneen. Jos unettomuus on jatkunut jonkin aikaa ja kotikonstit eivät tunnu auttavan, kannattaa käydä tapaamassa asiantuntijaa.

Teksti: Sonja Vainio