Kategoria: Työelämä

Voiko lomalla oikeasti lomailla?

Ajatus kesälomasta saa hymyn huulille. Kesä on ovella ja pian koittaa useilla myös loman aika. Kesälomaan yhdistyy paljon odotuksia ja osa saattaa kokea jopa stressiä loman suunnittelusta. Kysymyksiä on monenlaisia. Milloin voi pitää lomaa? Kenen kanssa loman viettää? Millaisia suunnitelmia tekee? Milloin on parhaat lomasäät? Onko töistä oikeasti mahdollisuus irrottautua lomalla?

Työpaikoilla säästetään lomaresursseista

Viime vuosien trendi on ollut, että yritykset odottavat työntekijän hoitavan työasioita lomallaankin. Heinäkuu on yleisin lomakuukausi Suomessa, mutta monissa kansainvälisissä yrityksissä tehdään töitä myös heinäkuussa. Tämä voi aiheuttaa painetta. Lain mukaan lomalla ei kuitenkaan tarvitse tehdä töitä. Jos lomalla joutuu esimerkiksi päivystämään, pitäisi siitä maksaa erillinen korvaus. Käytännössä monilla työpaikoilla säästetään eikä oteta kesätyöntekijöitä. Kussakin työyhteisössä on oma kulttuurinsa ja omat tavat toimia myös lomien suhteen. Mikäli kesätyöntekijää ei palkata, olisi hyvä sopia etukäteen kuka sijaistaa loman aikana ja miten työt jaetaan.

Kenelle loma kuuluu lain mukaan?

Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai alle 35 tuntia eikä siten ansaitse lainkaan vuosilomaa, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa.

Rajojen asettaminen on sinun tehtäväsi

Näin sanoo laki, mutta miten asia käytännössä toteutuu? Onko loma työntekijän omaa aikaa, jolloin on mahdollista viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa vai vietetäänkö loma niin, että työnantaja hyötyy siitä? Rajojen asettaminen ei aina ole helppoa. Voi olla vaikeaa sanoa ei, varsinkin jos työpaikalla on ollut taloudellisia haasteita ja esimerkiksi YT:den uhka leijuu ilmassa. Toisaalta varmaa työpaikkaa ei tänä päivänä ole kenelläkään ja kannattaa muistaa, että jos sanot ”kyllä” työnantajalle, samalla sanot ”ei” omalle hyvinvoinnille ja perheellesi. Työnteko loman aikana on pois yhteiseltä perhe- tai parisuhdeajalta.

Ilman lomaa ei kukaan jaksa

Loman merkitystä terveyteen on tutkittu jonkin verran. Tutkimuksissa on todettu, että loman pitämättä jättäminen nostaa riskiä sairastua sydänoireisiin. Psyykkisen hyvinvoinnin on tutkimuksissa todettu paranevan jo lyhemmänkin loman aikana. Palautumiseen tarvittavan ajan kesto riippuu työntekijän kuormittumisen määrästä. Tutkimuksissa on todettu myös, että mitä kuormittuneempi työntekijä on, sitä pidempi irtautuminen työstä on tarpeen. Yllättävää kyllä, loman hyvinvointivaikutukset ovat lyhytkestoisia. Tästä syystä suositellaan, että lomia kannattaa pitää vuoden aikana useampia.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA!

Pitkäaikaissairaudet eivät enää estä työssäkäyntiä

Työn tekeminen on monelle yksi elämän kulmakivistä. Se tarjoaa sosiaalisen ympäristön, toimeentulon, ja antaa mielekkyyttä elämään.

Työ tukee terveyttä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen voi olla kova pala purra, vaikka arkiaamuna joskus haikailisikin eläkepäivien auvon perään.

Lääketeollisuuden säätiön viime vuonna julkaisemassa kirjasessa Lääkkeet ja työkyky, käsitellään pitkäaikaissairaiden työkyvyn säilyttämistä oikeanlaisen hoidon avulla. Työkyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään, tai työuran loppuun asti, on sekä yksilön että kansantalouden kannalta merkityksellistä.

Ennen nopeasti työkyvyttömyyteen johtavien sairauksien kanssa pystyy nykyisin elämään sopivan hoidon avulla. Monet krooniset sairaudet ovat arkistuneet, kun sairastunut voi lääkehoidolla elää tavanomaista elämää. Esimerkiksi syöpään tai reumaan sairastuneet voivat oikeanlaisen hoidon avulla säilyttää työkykynsä, eikä astman takia joudu enää sairauslomalle. Diabeteskin on monella sairastuneella lääkehoidon ansiosta oireeton.

Kirjassa käsitellään myös epilepsian, MS-taudin, kiputilojen, influenssan, sydän- ja verisuonitautien sekä suolistosairauksien hoidettavuutta. Monet vakaviin tauteihin on olemassa nykyisin hoitoja, joilla yksilön toimintakyky säilyy, ja taudin oireet pysyvät kurissa.

Kasvava huolenaihe työ- ja toimintakyvyn kannalta on masennus. Työkyvyn menettämisen yleisin syy on ollut vuosituhannen vaihteesta lähtien mielenterveyshäiriöt. Masennuksesta johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Aikaisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia.

Vuonna 2013 Suomessa työkyvyttömyyseläkettä sai yli 180 000 henkilöä, joista noin 11 prosenttia sai osatyökyvyttömyyseläkettä. Vuosittain noin 20 000 henkeä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Työterveyslaitoksen mukaan vuonna 2010 menetettiin 308 000 työvuotta ennenaikaisen eläköitymisen vuoksi.

Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä on kuitenkin pienentynyt kymmenen vuoden takaisesta yli kuudellakymmenellätuhannella. Lääkkeet ja työkyky julkaisu pitää pienentynyttä työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrää merkkinä lääkehoidon kehittymistä viime vuosikymmeninä.

Kirjanen korostaa lääkkeiden merkitystä työkyvyn säilyttäjänä, ja se painottaa uusien lääkkeiden saatavuutta kuluttajalle kohtuullisin hinnoin. Tämä tarkoittaa lääkkeen päätymistä Kela-korvauksen piiriin.

Suomessa lääkkeiden Kela-korvaavuudesta päättää hintalautakunta, joka tasapainoilee lääkkeiden tehokkuuden ja lääkeyritysten asettamien hintojen välillä. Joskus uudet ja tehokkaat lääkkeet jäävät kuluttajan saavuttamattomiin hintansa puolesta, kun hintalautakunta päättää, etteivät lääkkeen hyödyt ole tasapainossa hinnan kanssa.

Tähän Bermudan kolmioon, jossa pyörivät hintalautakunta, lääkeyritykset ja sairastunut ihminen, Lääkkeet ja työkyky -julkaisu antaa vastaukseksi, että mahdollisimman uudet ja tehokkaat lääkkeet on saatava sairastuneelle hinnasta huolimatta.

Julkaisu puhuu myös terveydenhuollon panostusten puolesta. Terveydenhuollolla on elintärkeä rooli ohjata potilas ajoissa oikeanlaisen hoidon pariin.

Kirjasessa korostetaan vastuun jakamista yksilön työkyvystä, vaikka loppupeleissä jokainen on vastuussa itsestään. Terveydenhuollon tehtävä on olla valmiina huomaamaan ja hoitamaan sairaudet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yksilö voi kuitenkin elämänvalinnoillaan edesauttaa terveyden säilymistä, mutta aina siitäkään ei ole apua. Onneksi lääkehoidot kehittyvät, jotka auttavat pitkäaikaissairaita pysymään toimintakunnossa, ja mikä tärkeintä, elämään oireetonta elämää.

Teksti: Minna-Riikka Härkönen

Millainen on hyvä esimies?

Millainen on suomalainen pomo? Yleinen mielikuva suomalaisesta pomosta on asiakeskeinen, ehkä hieman tunteeton, insinöörimäinen ja hieman kuivakka, mutta myös turvallinen ja ennalta arvattava.

Hyvän esimiehen piirteitä

Minkälaisia ominaisuuksia liitetään hyvään pomoon? Hyvän pomon kuvaillaan olevan tuki tarvittaessa, mutta ei mikromanageri. Hyvä pomo luottaa alaiseen ja antaa alaisen tehdä työnsä rauhassa. Hyvä pomo ei puutu pieniin yksityiskohtiin ja jokapäiväiseen tekemiseen.

Suomessa on totuttu melko itsenäiseen työskentelytyyliin. Tilanne voi olla toisenlainen, jos työskentelee ulkomaalaisen esimiehen alaisuudessa. Muun muassa ranskalainen johtamistyyli tuntuu olevan suomalaisen johtamistyylin vastakohta. Ranskassa ei luoteta alaiseen samalla tavalla kuin Suomessa.

Asiantuntijasta esimieheksi

Perinteisesti Suomessa on nostetty pätevä asiantuntija esimiestehtäviin. Hyvä asiantuntija ei kuitenkaan ole automaattisesti hyvä esimies. Wikipedian mukaan asiantuntija on henkilö, jolla on kanssaihmisiään selvästi perusteellisemmat ja laajemmat tiedot joltakin alalta. Asiantuntija siis tietää paljon, mutta pelkästään tietäminen ei tee hyvää esimiestä.
Hyvältä esimieheltä odotetaan aivan toisenlaista osaamista, ennen kaikkea hyviä vuorovaikutustaitoja. Asiantuntijan on toki mahdollista kasvaa hyväksi esimieheksi. Tämä vaatii koulutusta ja uudenlaiseen identiteettiin kasvamista. Organisaatioilta tämän ymmärtäminen on keskeistä. Yrityksen on tärkeää tukea uutta esimiestä, jotta hän pääsee kasvamaan ja kehittymään uudessa roolissaan.

Suomalaiselta esimieheltä puuttuu innostuksen taito

Valmennusyritys Deep Leadin tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisen esimiehen vahvin piire on luotettavuus. Koemme esimiehemme luotettaviksi ja tätä piirrettä arvostetaan. Samaisessa tutkimuksessa heikoimmat arvosanat suomalainen esimies sai innostavuudesta.
Suomalainen esimies nähdään harvoin ”hehkuttajana” ja porukan innostajana. Parhaimmillaan innostus työpaikalla lisää motivaatiota ja yrittämisen halua. Innostus tarttuu muihin ja innostuneisuus tuottaa lisää ideoita.

Esimiehen tunnetaidot

Hyvällä esimiehellä on usein hyvät tunnetaidot. Tunnetaitoja tutkinut amerikkalainen Daniel Goleman on julkaissut kirjan Tunneäly työelämässä. Golemanin mukaan emotionaalinen kyvykkyys selittää parhaiden johtajien tehokkuutta ja onnistumista työssään. Erityisesti motivoinnissa ja kannustamisessa tarvitaan emotionaalista kyvykkyyttä. Emotionaaliset taidot perustuvat tunneälyyn ja niitä voi vahvistaa harjoituksilla.

Kaikkein tärkeimpänä piirteenä hyvässä johtajassa on hyvä itsetuntemus. Kun johtaja tuntee itsensä sekä hyvine että huonoine puoleineen, on hänen helpompi johtaa muita. Hyvän itsetuntemuksen omaava johtaja on tutustunut omiin ”sokeisiin pisteisiinsä” eikä näe niitä vain muissa. Hyvä itsetuntemus auttaa esimiestä näkemään hyvin myös omat positiiviset ominaisuutensa. Kun esimies tietää missä hän on hyvä, voi hän antaa myös alaistensa loistaa.

Lue koko juttu Liiketalous -lehdestä 1/2015

Teksti: Sonja Vainio

Työpaikan erilaiset tyypit – miten ymmärtää työkaveria paremmin?

Työpaikalla ei aina ole helppoa tulla toimeen muiden kanssa. Joskus jonkun naama ärsyttää ja tekisi mieli sanoa suorat sanat. Jokaiselta työpaikalta tuntuu löytyvän se hankala tyyppi, joka tekee työskentelyn yhdessä vaikeaksi.

Miten pitäisi suhtautua hankalaan tyyppiin?

Vaikka hetkittäin olisikin mukava ajatella, että muiden pitäisi olla enemmän itseni kaltaisia on työkaverin muokkaaminen toisenlaiseksi mahdotonta. Ainoa mitä voimme tehdä, on muuttaa omaa tapaamme suhtautua asioihin. Olemme kaikki erilaisia, meillä on erilaiset toimintatavat ja olemme jokainen oman ympäristömme ja kulttuurimme muokkaama. Ymmärryksen kasvattaminen erilaisuudesta on avuksi.

Erilaisuuden hyväksyminen

Erilaisuuden hyväksyminen on helpompaa, jos koetamme asettua toisen asemaan ja käytämme empatiakykyämme. Hyvällä itsetunnolla varustetun henkilön ei tarvitse pitää toisen erilaista toimintatapaa uhkana.

Jos työkaveri on jo pidemmän aikaa käynyt hermoille, kannattaa kysyä itseltään olenko minä se, joka näyttää itsestäään huonoja puolia? Jos taas tuntuu siltä, että kollega on pidempään ollut ärsyttävä, voi olla paikallaan kysyä häneltä, miten hän voi. Uupunut ihminen ei pysty näyttämään parhaita puoliaan. Oma tai kollegan huono olo kannattaa ottaa puheeksi. Onko sinun työpaikallesi on luotu välittämisen kulttuuri?

Missä tilanteessa toisen häiritsevään käyttäytymiseen tulisi puuttua?

Lievät yksittäiset teot ja ”huonot päivät” eivät ole häirintää. Häiritsevään käyttäytymiseen tulisi puuttua silloin kun kollega järjestelmällisesti vaikeuttaa työntekoa, esimerkiksiksi uhkailee, väheksyy, toistuvasti arvostelee ja eristää työyhteisöstä.

Esimiehen vastuulla on puuttua häiritsevään käyttymymiseen. Mikäli esimies on se, joka häiritsee, kannattaa olla yhteydessä työpaikan luottamusmieheen ja viedä asia esimiehen esimiehen käsittelyyn. Yleensä kannattaa toimia heti, sillä tilanteet kärjistyvät pitkittyessään.

Onko kyseessä narsismi?

Joskus häirintää saattaa työpaikalla tehdä narisistinen persoona.Narsistin tunnistaa siitä, että hän ei kykene asettumaan toisen asemaan eikä narsisti ei kykene tuntemaan empatiaa. Narsisti ei myöskään tunne oman tunnon tuskia valehtelemisesta ja usein harrastaa asioiden vääristelyä, niin että tilanne näyttää hänelle edulliselta. Narisisti tekee mitä huvittaa ja vierittää syyt muiden niskoille.

Narsistit ovat hyvin taitavia manipuloinnissa ja osaavat esittää omille esimiehilleen aivan erilaista kuvaa itsestään. He ovat usein hyvää pataa pomojen ja esimiesten kanssa, jolloin narsistin esimiehellä ei ehkä ole aavistustakaan siitä, miten he käyttäytyvät tiimin jäseniä ja kollegoitaan kohtaan.

Narsisti työpaikalla

Narisisti voi saada työpaikalla paljon pahaa aikaiseksi. Yleensä ilmapiiri myrkyttyy ja narsistin tavoite on jakaa työntekijät kahteen eri leiriin, silloin on tehtävä valinta kuuluuko naristin leiriin vai jääkö ulkopuolelle. On hyvä tietää, että narsisti ei tule koskaan muuttamaan toimintatapojaan.

Jos sinusta tuntuu, että työpaikallasi ilmapiiriä myrkyttää narsisti, ota asiasta lisää selville. Netistä löytyy paljon tietoa. Tieto narsistin toimintatavoista ja siihen liittyvistä ilmiöistä auttaa. Asian voi ottaa asia puheeksi esimerkiksi luottamusmiehen tai työterveyshuollon kanssa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että narsistin diagnoosin voi tehdä vain alan ammattilainen.

 

Teksti: Sonja Vainio

Etätyö sopii myös perinteiseen asiakaspalvelutyöhön

Palvelupäällikkö Tiina Tapanainen vakuutusyhtiö LähiTapiolasta on valittu Vuoden etätyöjohtajaksi. Tapanainen on uudistanut etätyötä viemällä sitä ennakkoluulottomasti eteenpäin perinteisessä asiakaspalvelutyössä, joka edelleen mielletään tiettyyn aikaan konttorilla tehtäväksi. Hänen tiimissään esimiehen ja alaisten välillä vallitsee molemminpuolinen luottamus ja sekä työtehtäviin liittyvä että epämuodollisempi vuorovaikutus toimii erinomaisesti (raadin perustelut kokonaisuudessaan tiedotteen lopussa). Vuoden etätyöjohtajan valitsi Työterveyslaitoksen, Johtamisen kehittämisverkoston, Akavan, Microsoftin ja DNA:n edustajista koostuva raati. Vuoden etätyöjohtaja valittiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Vuoden etätyöjohtajan Tiina Tapanaisen tiimissä, LähiTapiolan Korvausyksikössä, etätyönä hoidettaviin työtehtäviin kuuluu vahinkoasioiden korvauskäsittely sekä kirjallinen ja puhelimitse tehtävä asiakaspalvelu. Etätyötä tekevät korvausneuvojat työskentelevät noin puolet kuukaudesta kotona ja puolet toimistolla. Vuoden etätyöjohtajan onnistuneen etäjohtamisen resepti koostuu ennen kaikkea luottamuksesta ja vuorovaikutuksesta:

Kaikki lähtee luottamuksesta, siitä että työntekijöille annetaan ja he itse ottavat vastuuta. Luottamus syntyy kuin itsestään, kun on hyvä työyhteisö, selkeät pelisäännöt ja tavoitteet. Onnistuneessa etätyössä avainasemassa on myös työntekijän ja esimiehen toimiva vuorovaikutus – mistä tahansa on voitava puhua. Tämä kaikki lisää työniloa ja hyvinvointia, mikä puolestaan parantaa työn sujuvuutta ja tehokkuutta. Sekä työnantaja että työntekijä hyötyvät”, Vuoden etätyöjohtaja Tiina Tapanainen toteaa.

”Etätyö on selvästi lisännyt työniloa tiimissämme sekä tuonut erinomaisia tuloksia työssä jaksamiseen. Sairauspoissaolot ovat muun muassa vähentyneet merkittävästi.”

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty julkisti Vuoden etätyöjohtajan 10.9. pidetyn Johtamisen kehittämisverkoston ”Millaisella johtamisosaamisella menestymme 2020 -luvulla” seminaarin yhteydessä.

Etäesimiehiltä kaivataan luottamusta, vuorovaikutusta ja kunnollisia etätyövälineitä

Työterveyslaitos ja Microsoft kysyivät suomalaisilta kesän aikana ehdokkaita Vuoden 2014 etätyöjohtajaksi. Etätyöjohtajan valinnalla haluttiin nostaa esiin etätyön ja hajautetuissa organisaatioissa työskentelemisen luomaa tarvetta uudenlaiseen johtajuuteen. Määräaikaan mennessä saatiin yli 50 hyvää ehdotusta eri puolilta Suomea, sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Kandidaatteja ehdottaneita pyydettiin myös valitsemaan hyvän etätyöjohtajan tärkeimpiä ominaisuuksia. Ylivoimaisesti tärkeimpänä pidettiin sitä, että esimies luottaa etänä työskenteleviin työntekijöihin (96%). Myös työyhteisön vuorovaikutukseen kannustamista, toimivaa yhteydenpitoa etätyöntekijöihin ja kunnollisia etätyövälineitä pidettiin tärkeinä.

SEURAAVALLA SIVULLA 5 VINKKIÄ ETÄTYÖJOHTAJALLE…

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen parantaa työelämää

Työelämä 2020 -hankkeen tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä.

Hankkeen painopisteet ovat osaava työvoima, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä innovointi ja tuottavuus. Näiden kehittämiseen tarjotaan apua ja välineitä työpaikoille.

Vuonna 2012 valmistuneeseen työelämästrategiaan perustuva hanke kokoaa yhteen eri toimijoiden työelämän kehittämiseksi tekemää työtä. Alusta asti mukana ollut STTK seuraa jäsenliittojensa kanssa henkilöstön edustajien toimintaa hankkeen teemojen toteutumisessa. STTK:n tasa-arvoasioista vastaava lakimies Anja Lahermaa muistuttaa Työelämä 2020 -blogissaan, että työelämä paranee esimerkiksi työ- ja perhe-elämän nykyistä paremmalla yhteensovittamisella.

Lahermaata harmittaa, että vaikka pienen lapsen hoitoon tarkoitetut vapaat ovat lain mukaan jaettavissa vanhempien kesken, useimmiten ne käytännössä pitää äiti. – Tarvetta isien pidemmille perhevapaille perustellaan usein sillä, että se parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja palkkakehitystä. Yhtä tärkeä perustelu on isälle vapaiden pitämisestä koituva hyöty ja ilo, Lahermaa kirjoittaa blogissaan.
Hän muistuttaa, että positiiviset vaikutukset heijastuvat työpaikoille lisääntyneenä työhyvinvointina.

Alko tukee isiä

Lahermaa myös haastoi blogissaan Alkon ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKin kertomaan hyväksi koetuista käytännöistä sovittaa yhteen työn ja perhe-elämän vaatimukset.
Alkon henkilöstöpäällikkö Anu Henttonen vastasi Lahermaalle omassa blogissaan, että yrityksessä suhtaudutaan molempien sukupuolten kaikkiin perhevapaan muotoihin myönteisesti. – Isien parantuneet perhevapaaoikeudet näkyvät myös meillä.
Henttosen mukaan Alkossa keskustellaan ja suunnitellaan yhdessä työntekijän kanssa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta.
– Näin kartoitamme yhdessä työntekijän elämäntilanteen haasteita ja suunnittelemme toimivia ratkaisuja.

Työelämä 2020 -hankkeen sivuille pääset tästä.

Teksti: UP/Mika Peltonen