Kategoria: Työelämän sääntely

Työssä alisuoriutuminen

Työsuhteessa työtä tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan. Työnantaja määrittelee työnjohto-oikeutensa nojalla, ja työsopimukseen perustuen työntekijälle kuuluvat työtehtävät. Työntekijän tulee tehdä ne tehtävät, jotka hänelle on työsopimuksen perusteella määritelty. Entä, jos työnantajan mielestä työntekijä ns. alisuoriutuu hänelle työsopimuksen mukaisesti asetetuissa tehtävissä? Työsopimuslaissa ei ole määritelty terminä alisuoriutumista, vaan tällöin tilannetta saatetaan arvioida työtehtävien laiminlyöntinä.

 

Varoitus on annettava ennen irtisanomista

Työsopimuslain 7 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Saman luvun 2 §:n mukaan työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Jos työntekijä työnantajan näkemyksen mukaan rikkoo työsopimuksensa mukaisia velvoitteita, voidaan työntekijälle antaa varoitus. Varoitus on työnantajan toteuttama työnjohdollinen toimenpide, eikä työntekijää pääsääntöisesti saa irtisanoa, ennen kuin hänelle on annettu varoituksella mahdollisuus korjata menettelynsä. Mikäli työntekijä on eri mieltä varoituksessa esitetyistä perusteista, kuten väitteistä työtehtävien laiminlyönneistä, kannattaa varoitukseen kirjoittaa kirjallinen vastine työnantajalle. Varoitusta ei kuitenkaan voi saada tässä vaiheessa kumottua. Jos työnantaja myöhemmin irtisanoisi työsopimuksen väitettyjen laiminlyöntien jatkumisen johdosta, tulee työnantajan pystyä osoittamaan myös aiemmin annetun varoituksen asianmukaisuus.

Jatkuu seuraavalla sivulla…

Tunnetko vuosilomaan liittyvät oikeutesi?

Minkä verran minulle kertyy vuosilomaa työsuhteen alussa?

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, eli ajalla 1.4.–31.3. lomaa kertyy yhteensä 30 kalenteripäivää. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (eli 31.3. mennessä) jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työsuhteen alussa kannattaa yrittää sopia jo työsopimuksessa siitä, että vuosilomaa kertyisi heti työsuhteen alusta lähtien 2,5 pv/kk.

Lomaa kertyy täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta, eli niiltä kalenterikuukausilta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää (esim. äitiysvapaan aika on työssäolon veroista aikaa). Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Valtiolla, kunnalla ja yliopistolla työskennellessä vuosilomaa kertyy virka- ja työehtosopimuksen taulukkojen mukaisesti palvelusvuosiin pohjautuen.

Kuuluuko minulle maksaa lomarahaa?

Lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin. Lomarahan maksamisesta, joka on useimmiten 50 % lomapalkan määrästä, on sovittu työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa.

Kertyykö minulle lomaa perhevapaiden ajalta?

Vuosilomalain perusteella työssäolon veroisena aikana pidetään mm. äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikaa, eli vuosilomaa kertyy näiltä ajoilta täysimääräisesti.

Voiko työnantaja pakottaa pitämään kertyneet vuosilomani irtisanomisajalla? 

Vuosiloma voidaan määrätä pidettäväksi ainoastaan lomakaudella (2.5.–30.9). Käytännössä kesäloman osuus, joka kertyi 31.3. mennessä, voidaan määrätä pidettäväksi irtisanomisajalla, jos irtisanomisaika sijoittuu ajalle 2.5.- 30.9. Loman ajankohdasta tulee kuitenkin ilmoittaa kuukautta ennen loman alkamista, tai jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Milloin vuosiloma tulee antaa?

Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana. Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on pääsääntöisesti annettava yhdenjaksoisena, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa 12 arkipäivää ylittävän loman osalta. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Eli työntekijä ja työnantaja voivat sopia siitä, että työntekijä pitää lomaa jo kalenterivuoden alusta ennen lomanmääräytymisvuoden (31.3.) päättymistä, tai että hän pitää sen vasta seuraavan kalenterivuoden puolella ennen 2.5. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Eli 30 päivän lomasta voidaan 18 päivää sopia pidettäväksi vasta seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä.

Lue koko juttu Liiketalous 2/15 -lehdestä

Teksti: Työsuhdelakimies Anna Hellén