Kategoria: Työsuhde

Vietä onnistunut loma!

Kovasti odotettu lomakausi ja kesälomat ovat taas täällä. Pystytkö sinä rentoutumaan lomalla? Haaveissa vilahtaa lämpimät kesäsäät, mukavia yhteisiä hetkiä ja kauniita muistoja. Todellisuudessa suorittaminen on muuttunut keskeiseksi osaksi elämää ja sama suorittaminen jatkuu helposti myös lomalla. Lomalle asetetaan korkeat odotukset ja kun odotukset eivät täytykään iskee pettymys. Miten välttää pettymys ja millä keinoilla saisi vietettyä onnistuneen loman?

Loma on lomaa työstä – ei arjesta

Oletko sortunut vastaamaan työpuheluihin tai lukemaan sähköposteja lomalla? Lain mukaan lomalla ei tarvitse päivystää ilman erillistä korvausta. On pidemmän päälle parempi, että osaa olla tavoittamattomissa työasioissa.

Puhelimen viestien ja sähköpostien tarkistaminen on koukuttavaa, mutta tavasta pääsee irti, jos niin päättää. Voitko antaa itsellesi luvan pitää tauon työasioista? Pohdi, tunnetko vielä vuosien jälkeen kiitollisuutta siitä, että vastasit lomalla jokaiseen viestiin vai siitä, että olit läsnä läheisillesi ja itsellesi?

Arkisista asioista joutuu huolehtimaan lomallakin. Pyykkejä on pestävä ja ruokaa laitettava. Loman hyvä puoli on se, että näille arkisille askareille on enemmän aikaa, kun työpäivä ei haukkaa isointa osaa.

Loman suunnittelu

Jonkinlainen lomasuunnitelma on hyvä tehdä. Jos vietät lomaa läheisten kanssa, voitte istua alas miettimään mitä toiveita eri perheenjäsenillä on. Tärkeitä ovat myös sinun omat toiveesi. Pohdi rehellisesti mikä on tehnyt sinut onnelliseksi aiemmilla lomilla ja mitä taas et haluaisi tehdä uudestaan. Tehkää kompromisseja, mutta älä unohda omia tarpeitasi.

Lomasuunnitelman kannattaa olla väljä – silloin on yllätyksillekin tilaa. Aikataulut tuovat rakennetta lomaan, mutta niihin ei tarvitse tarttua kirjaimellisesti. Maailma ei kaadu, vaikka suunnitelmaa muutetaan.

Riko rutiineja

Rutiinien rikkomiseen on hyvä mahdollisuus lomalla. Rutiineista poikkeaminen auttaa saamaan uusia näkökulmia. Aina ei tarvitse lähteä kauas. Onko omassa kotikaupungissa kivoja puistoja, joihin voisit mennä piknikille? Luontopolkuja, joita voisit lähteä tutkimaan? Kivoja kahviloita, joihin voisi mennä hetkeksi hyvän kirjan kanssa? Onko sinulla näille spontaaneille hetkille aikaa lomalla?

Jätä suorittaminen

Jos haluat viettää hyvän loman, kannattaa suorittaminen jättää vähemmälle ja keskittyä olennaiseen – rentoon oleiluun. Ensimmäiseksi kannattaa hyväksyä se, että asiat eivät aina mene kuten odottaisi.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA!

Työsopimuslaki – mikä muuttui 1.1.2017?

Hallituksen työllistämistä edistävien toimenpiteiden keihäänkärkenä oli työntekijän palkkaamisen esteiden purkaminen. Työsopimuslaki onkin saanut työntekijän ja työnantajan kannalta merkittäviä muutoksia työntekijän palkkaukseen. Muutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2017.

Määräaikaiset työsopimukset

Työsopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä perustellusta syystä ole tehty määräaikaisena. Jos määräaikainen työsopimus on työnantajan aloitteesta tehty ilman perusteltua syytä, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana.

Koska kysymys on työntekijän suojaksi säädetystä pakottavasta säännöksestä, määräaikaisen sopimuksen tekemisen rajoitukset koskevat vain työnantajan aloitteesta määräaikaisina tehtyjä sopimuksia. Perustellun syyn edellytystä ei siis sovelleta esimerkiksi tilanteissa, joissa sopimus tehdään määräaikaisena työntekijän toiveesta.

Määräaikaisen sopimuksen käyttö on perusteltua esimerkiksi silloin, kun kysymys on jonkin määrätyn työn tai työkokonaisuuden tekemisestä. Määräaikaisen sopimuksen käyttöedellytyksiä arvioitaessa huomiota kiinnitetään paitsi itse työn erityisluonteeseen myös työn erityispiirteisiin kunkin työnantajan kannalta.

Perusteltu syy voi täyttyä myös kausiluonteisissa töissä tai tietyn yksittäisen merkittävän tilauksen kestoajaksi. Määräaikaisen työsopimuksen käytön perusteena voi olla myös sijaisten tarve. Sillä, minkä vuoksi sijaista tarvitaan, ei ole merkitystä. Vaikka sijaisen käyttö johtuu jonkun työntekijän väliaikaisesta poissaolosta, ei yrityksen ulkopuolelta tulleen työntekijän välttämättä tarvitse tehdä juuri vapaalla olevan työtehtäviä. Työnantajan tarpeen lisätyövoiman palkkaamiseen tulee kuitenkin perimmältään johtua jonkun työntekijän poissaolosta.

Muutoksena aikaisempaan työnantaja on voinut kuitenkin palkata 1.1.2017 alkaen pitkäaikaistyöttömän määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Muutoksella pyritään alentamaan työnantajan työllistämiskynnystä pitkäaikaistyöttömien palkkaamisessa sekä erityisesti mataloittamaan sellaisen työnantajan työllistämiskynnystä, joka ei ole täysin varma työntekijän palkkaamisen liiketaloudellisesta kannattavuudesta tai työvoimatarpeen olemassaolosta.

Pitkäaikaistyöttömänä pidetään henkilöä, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija. Enintään kahden viikon pituinen työsuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta.

Pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perustellun syyn vaatimusta tehtävän määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Työnantajan ja työntekijän on mahdollista sopia myös useammasta vuotta lyhyemmästä työsopimuksesta. Määräaikaisia sopimuksia voi kuitenkin vuoden aikana tehdä enintään kolme kappaletta ja niiden yhteenlaskettu kokonaiskesto saa olla enintään yksi vuosi.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA

Vuosilomapalkka ja sairastuminen vuosilomalla

Lomapalkan määrä

Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus säännönmukaiseen tai keskimääräiseen palkkaansa.

Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla. Esimerkiksi luontoisetuna tarjottava ravintoetu korvataan loman ajalta rahassa verotusarvonsa mukaisesti, ellei suuremmasta rahakorvauksesta ole sovittu. Lounasetu korvataan vain loman ajalle sijoittuvista työpäivistä. Mikäli lounassetelit ovat työntekijän käytössä loman aikanakin, näistä menee vero nimellisarvon mukaisesti. Verotuksellista hyötyä työntekijälle ei siis tule siitä, jos lounassetelit annetaan seteleinä myös loman ajalta.

Kuukausipalkkaisen lomapalkka

Lomapalkan laskenta on lähtökohtaisesti helpointa silloin, jos kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaustapa on pysynyt samana koko lomanmääräytymisvuoden. Eli jos 1.4. – 31.3. on työskennellyt kokoaikaisena ja kuukausipalkkaisena, saa tämän saman lomanmääräytymisvuoden aikaisen palkan myös vuosiloman ajalta.

Jos kuukausipalkkaisen työaika ja vastaavasti palkka muuttuu lomanmääräytymisvuoden aikana muuten kuin tilapäisesti esim. osittaisen hoitovapaan johdosta, lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti. Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän viikko- tai kuukausipalkan mukaan.Kannattaa siis yrittää ajoittaa esim. osittaiselle hoitovapaalle siirtymä siten, että tämä tapahtuu vasta lomanmääräytymisvuoden vaihtumisen jälkeen (eli aikaisintaan 1.4.). Tällöin saa palkkaa osittaisella hoitovapaalla pidettävän, edellisenä lomanmääräytymisvuonna kertyneen vuosiloman ajalta kokoaikaisen työn palkan mukaisena.

Jos kuukausipalkkaisen työntekijän sopimuksen mukainen työaika on niin vähäinen, että tästä syystä vain osa lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti. Esim. jos tekee täyttä työaikaa vuorokuukausittain, ja pitää välissä vapaakuukausia eläkkeen tms. johdosta, lasketaan lomapalkka prosenttiperusteisesti.

Lomapalkan laskennassa huomioidaan kuukausipalkan lisäksi myös muiden kuin tilapäisten olosuhteiden perusteella määräytyvät kiinteät lisät, jotka perustuvat työnantajan ja työntekijän väliseen sopimiseen (kuten ylityön kiinteä korvaus johtavassa asemassa olevalle työntekijälle sekä matkustamisesta maksettava kiinteä korvaus) Lisäpalkan osuus lasketaan vuosilomapalkkaan keskipäiväpalkkaan perustuvaa lomapalkkasääntöä hyödyntäen. Lomapalkkaan ei lasketa lain mukaan maksettavia lisiä, kuten lisä- ja ylityökorvauksia.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA

Kilpailukykysopimus ja lainsäädännön muutokset vuonna 2017

KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN TAUSTA

Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät 29.2.2016 yhteisymmärrykseen keskitetystä työmarkkinaratkaisusta eli ns. kilpailukykysopimuksesta. Ns. yhteiskuntasopimuksesta käytiin alun perin keskustelua jo syksyllä 2015. Tästä neuvotteleminen ei johtanut mihinkään. Syyskuussa 2015 palkansaajat järjestivät yhteisenä rintamana laajan mielenilmaisun hallituksen kaavailemia työntekijän asemaa heikentäviä esityksiä kohtaan. Hallitus valmisteli lainsäädäntömuutoksia, jotka olisivat toteutuessaan tarkoittaneet heikennyksiä, ja työmarkkinoilla vallitsevan sopimusvapauden ylikävelemistä ns. pakkolakien kautta. Käytännössä hallitus olisi heikentänyt työntekijän asemaa siitä, mitä on työehtosopimuksilla sovittu, ja lisäksi toteuttanut hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset. Hallitus olisi myös jättänyt toteuttamatta hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset. Kilpailukykysopimuksen myötä näihin toimiin ei päädytty.

Kilpailukykysopimuksen taustalla kaiken kaikkiaan on Suomen talouden pitkäaikainen taantuma ja työttömyyden kasvu sekä kansainvälisen kilpailukyvyn menetykset. Julkisen talouden velkaantuminen ei ole taittunut ja Suomi on menestynyt vertailumaita heikommin vientimarkkinoilla. Kilpailukykysopimuksen toivotaan johtavan siihen, että työllisyyttä saataisiin Suomessa lisättyä ja kansainvälistä kilpailukykyä parannettua. Aika näyttää, miten käy.

Tiivistetysti kilpailukykysopimuksessa sovittiin siitä, että nykyisten virka- ja työehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella tekemättä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia. Kilpailukykysopimuksen myötä työnantajan palkasta maksamat palkan sivukulut alenevat, ja työntekijältä palkasta perityt maksut nousevat. Työaikaa pidennetään työ- ja virkaehtosopimusaloilla keskimäärin 24 tunnilla, ja julkisen sektorin lomarahoja pienennetään 30 prosentilla vuosina 2017-2019. Lisäksi muutosturvaan ja työterveyshuoltoon valmistellaan lakimuutoksia työntekijän asemaa vahvistavasti niissä tilanteissa, kun työnantaja on irtisanonut
työntekijän tuotannollis-taloudellisin perustein ja yrityksessä työskentelee yli 30 työntekijää. Tällöin työntekijällä,
jonka työsuhde kestänyt vähintään 5 vuotta, on oikeus mm. työterveyshuollon käyttöön 6 kk työsuhteen päättymisestä. Lisäksi kilpailukykysopimuksen mukaisesti tuli neuvotella paikallisen sopimisen lisäämisen mahdollisuuksista, työaikapankkijärjestelmästä, sekä ns. selviytymislausekkeen käyttöönotosta.

TYÖAJAN PIDENTÄMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTI

Kilpailukykysopimuksen mukaisesti alakohtaisesti neuvoteltiin keväällä 2016 kilpailukykysopimuksen asettamien raamitusten mukaisesti. Neuvottelut tuli käydä toukokuun 2016 loppuun mennessä. Alakohtaisesti on päädytty erilaisiin ratkaisuihin kilpailukykysopimuksen pohjalta esim. siitä, miten työajan pidennys voidaan toteuttaa paikallisesti neuvottelemalla. Tämä kannattaa tarkastaa oman alan työehtosopimuksesta. Paikallisesti on mahdollista sopia myös siitä, ettei työajan pidennystä toteuteta lainkaan, tai että se toteutetaan täysimääräisesti esim. työhyvinvointia lisäävään toimintaan. Työajan pidennykset tulevat voimaan aikaisintaan vuoden 2017 alusta. Niillä aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta, ei työajan pidennyksestäkään neuvotella.

Vuoden 2017 syksyllä ja loppuvuodesta 2017 neuvotellaan jälleen työehtosopimusten sisällöstä. Tällöin nähdään se, mikä tulee olemaan nyt sovitun työajan pidennyksen kohtalo, eli jatkuuko työajan pidennys ilman palkannousua myös seuraavalla työehtosopimuskaudella.

Kiinnostuitko? Lue koko juttu Liiketalous -lehdestä

Teksti: Työsuhdelakimies Anna Hellén

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa työnhaussa?

Millä tavalla sosiaalista mediaa voi hyödyntää työhaussa ja onko sosiaalisen median käyttäminen tarpeellista? Nykyään puhutaan paljon some -näkyvyydestä, mutta auttaako sosiaalinen media oikeasti löytämään työpaikkoja tai työllistymään nopeammin? Esittelen tässä muutaman eri some -palvelun ja kerron miksi ja miten niissä kannattaa olla mukana.

LINKEDIN ON LAAJIN SUOMESSA KÄYTETTÄVÄ TYÖNHAKUSOVELLUS

Tunnetuin some -sovellus työnhakuun on LinkedIn. LinkedIn:llä on Suomessa jo miljoona käyttäjää. LinkedIn on hyvä
kanava sekä yrityksille markkinoida omia työpaikkojaan, että työnhakijoille markkinoida omaa osaamistaan.
Työnhakija voi luoda ilmaisen LinkedIn -profiilin ja verkostoitua muiden kanssa. Voit klikata kontaktiksi yhteistyökumppaneita, asiakkaita, työkavereita tai ihmisiä, joita tapaat esim. seminaareissa. Ihan tuntemattomia ei kannata klikata kontaktiksi, koska huijareitakin on liikkeellä.

PROFIILIN TÄYTTÄMINEN LINKEDIN:SSÄ

Oman profiilin luomiseen kannattaa nähdä vaivaa. Oma profiili on tärkeä markkinapaikka ja mahdollisuus kertoa osaamisestasi muille. ”Summary” osioon tulee kiteyttää oma osaaminen lyhyesti ja ytimekkäästi. Mikäli olet hakemassa töitä, voit kirjoittaa profiilin alkuun ”Looking for new opportunities”, muista kuitenkin että myös esimiehelläsi on todennäköisesti näkyvyys profiiliisi. Toinen vaihtoehto kertoa rekrytoijille, että haet töitä on laittaa ”preferences” kohdasta ”let recruiters know you´re open” täppi on –asentoon. Silloin
tieto näkyy vain rekrytoijille. Oman profiilin tekemisessä kannattaa huomoida, että käyttää tiettyjä tärkeitä avainsanoja, joilla sinun alasi osaajia saatetaan hakea. Jos profiilistasi löytyy avainsanat, niin silloin nouset
rekrytoijien listoille mahdollisesti sopivana kandidaattina.

SUOSITTELIJOIDEN PYYTÄMINEN

LinkedIn:ssä on toiminto, jonka avulla voit pyytää tuntemiltasi henkilöiltä suosituksia. ”Recommendations” – osiossa esimiehesi, kollegasi tai yhteistyökumppanisi voi kirjoittaa sinusta suosituksen ja suositus näkyy kaikille verkostossasi. Useimmat yritykset tarkistavat suosittelijat soittamalla, mutta LinkedIn suositukset ovat hyvää ”bonusta”, joka saattaa sopivalla tavalla herättää rekrytoijan kiinnostuksen.

Kiinnostuitko? Lue koko juttu Liiketalous -lehdestä!

Teksti: Sonja Vainio

Näin sisustat etätyöpisteen

Noin kolmasosa palkansaajista tekee ajoittain etätöitä. Toimiva työpiste helpottaa töiden tekemistä myös kotikonttorissa. Kysyimme Koto Sisustussuunnittelun suunnittelijoilta Aino Rajasuolta ja Tiia Turkilta mitä etätyöpisteen sisustamisessa kannattaa ottaa huomioon.

 

  1. Rajaa työtila töille

Työpisteen sijoittamisessa kannattaa huomioida kaikki asunnon kolot ja nurkat, joihin työpöydän voi upottaa. Hyötykäyttöön voi ottaa esimerkiksi portaiden alaosan tai käytävän päädyn. Erottamalla työtilan muusta asunnosta verhoilla tai liukuovilla pysyvät työt työpisteellä ja muu koti jää vapaa-ajan vietolle. Mikäli erillistä tilaa ei asunnosta löydy, kannattaa työpiste sulauttaa huomaamattomasti muuhun sisustukseen.

  1. Säästä silmiäsi toimivalla valaistuksella

Valo ei saa häikäistä silmiä tai heijastua tietokoneen näyttöön. Päivänvalo on valaistuksena miellyttävin, mutta suoraan ikkunan eteen sijoitetussa työpisteessä se saattaa olla myös hallitsematon. Pimeinä vuodenaikoina luonnonvalo riittää harvoin. Silloin omaa jaksamista voi edesauttaa kirkasvalolampuilla. Muuten valaistuksessa kannattaa suosia halogeenien sijaan led-lamppuja, sillä värinätön valo vähentää silmien rasitusta eivätkä ledit lämpene.

  1. Huomioi ergonomia huonekaluissa

Perinteisten toimistokalusteiden sijaan kotikonttoriin voi valita itseään miellyttäviä huonekaluja. Pöytää ja tuolia valitessa on kuitenkin hyvä ottaa huomioon niiden säätömahdollisuudet. Hyvässä tuolissa selkä pysyy suorassa, jalat rennosti maassa ja kädet 90 asteen kulmassa. Mikäli ei halua investoida säädettävään pöytään, voi seinään kiinnitettävällä klaffipöydällä tehdä lisäksi seisomatyöpisteen.

  1. Piilota työt, silloin kun niitä ei tehdä

Säilytä työpisteellä vain olennaiset mapit, paperit ja toimistotarvikkeet. Jotta työpäivän jälkeen ei tarvitse katsella tekemättömiä töitä, olisi tarvikkeet hyvä saada myös piiloon. Esimerkiksi keittiön yläkaapit sopivat hyvin myös työpisteen säilytysratkaisuksi ja ovat lisäksi useimmiten edullisempia kuin varsinaiset toimistokalusteet.

  1. Anna persoonasi näkyä

Väriopin mukaan keltainen aktivoi ja siniset sävyt rauhoittavat, mutta tärkeintä on valita itseään miellyttäviä värejä. Myös työpisteellä pyörivät kalenterit ja muistilaput voi tuunata persoonallisiksi sisustuselementeiksi. Esimerkiksi peltilevystä ja liitutaulumaalista saa askarreltua edullisesti muistitaulun. Kalenterin taas voi laittaa vaikkapa kehyksiin ja seinälle osaksi taulusommitelmaa.

 

Teksti: Tiia Jokela

Kuvat: Shutterstock

Työssä alisuoriutuminen

Työsuhteessa työtä tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan. Työnantaja määrittelee työnjohto-oikeutensa nojalla, ja työsopimukseen perustuen työntekijälle kuuluvat työtehtävät. Työntekijän tulee tehdä ne tehtävät, jotka hänelle on työsopimuksen perusteella määritelty. Entä, jos työnantajan mielestä työntekijä ns. alisuoriutuu hänelle työsopimuksen mukaisesti asetetuissa tehtävissä? Työsopimuslaissa ei ole määritelty terminä alisuoriutumista, vaan tällöin tilannetta saatetaan arvioida työtehtävien laiminlyöntinä.

 

Varoitus on annettava ennen irtisanomista

Työsopimuslain 7 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Saman luvun 2 §:n mukaan työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Jos työntekijä työnantajan näkemyksen mukaan rikkoo työsopimuksensa mukaisia velvoitteita, voidaan työntekijälle antaa varoitus. Varoitus on työnantajan toteuttama työnjohdollinen toimenpide, eikä työntekijää pääsääntöisesti saa irtisanoa, ennen kuin hänelle on annettu varoituksella mahdollisuus korjata menettelynsä. Mikäli työntekijä on eri mieltä varoituksessa esitetyistä perusteista, kuten väitteistä työtehtävien laiminlyönneistä, kannattaa varoitukseen kirjoittaa kirjallinen vastine työnantajalle. Varoitusta ei kuitenkaan voi saada tässä vaiheessa kumottua. Jos työnantaja myöhemmin irtisanoisi työsopimuksen väitettyjen laiminlyöntien jatkumisen johdosta, tulee työnantajan pystyä osoittamaan myös aiemmin annetun varoituksen asianmukaisuus.

Jatkuu seuraavalla sivulla…

Tunnetko vuosilomaan liittyvät oikeutesi?

Minkä verran minulle kertyy vuosilomaa työsuhteen alussa?

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, eli ajalla 1.4.–31.3. lomaa kertyy yhteensä 30 kalenteripäivää. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (eli 31.3. mennessä) jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työsuhteen alussa kannattaa yrittää sopia jo työsopimuksessa siitä, että vuosilomaa kertyisi heti työsuhteen alusta lähtien 2,5 pv/kk.

Lomaa kertyy täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta, eli niiltä kalenterikuukausilta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää (esim. äitiysvapaan aika on työssäolon veroista aikaa). Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Valtiolla, kunnalla ja yliopistolla työskennellessä vuosilomaa kertyy virka- ja työehtosopimuksen taulukkojen mukaisesti palvelusvuosiin pohjautuen.

Kuuluuko minulle maksaa lomarahaa?

Lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin. Lomarahan maksamisesta, joka on useimmiten 50 % lomapalkan määrästä, on sovittu työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa.

Kertyykö minulle lomaa perhevapaiden ajalta?

Vuosilomalain perusteella työssäolon veroisena aikana pidetään mm. äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikaa, eli vuosilomaa kertyy näiltä ajoilta täysimääräisesti.

Voiko työnantaja pakottaa pitämään kertyneet vuosilomani irtisanomisajalla? 

Vuosiloma voidaan määrätä pidettäväksi ainoastaan lomakaudella (2.5.–30.9). Käytännössä kesäloman osuus, joka kertyi 31.3. mennessä, voidaan määrätä pidettäväksi irtisanomisajalla, jos irtisanomisaika sijoittuu ajalle 2.5.- 30.9. Loman ajankohdasta tulee kuitenkin ilmoittaa kuukautta ennen loman alkamista, tai jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Milloin vuosiloma tulee antaa?

Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana. Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on pääsääntöisesti annettava yhdenjaksoisena, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa 12 arkipäivää ylittävän loman osalta. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Eli työntekijä ja työnantaja voivat sopia siitä, että työntekijä pitää lomaa jo kalenterivuoden alusta ennen lomanmääräytymisvuoden (31.3.) päättymistä, tai että hän pitää sen vasta seuraavan kalenterivuoden puolella ennen 2.5. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Eli 30 päivän lomasta voidaan 18 päivää sopia pidettäväksi vasta seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä.

Lue koko juttu Liiketalous 2/15 -lehdestä

Teksti: Työsuhdelakimies Anna Hellén

Pitkäaikaissairaudet eivät enää estä työssäkäyntiä

Työn tekeminen on monelle yksi elämän kulmakivistä. Se tarjoaa sosiaalisen ympäristön, toimeentulon, ja antaa mielekkyyttä elämään.

Työ tukee terveyttä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen voi olla kova pala purra, vaikka arkiaamuna joskus haikailisikin eläkepäivien auvon perään.

Lääketeollisuuden säätiön viime vuonna julkaisemassa kirjasessa Lääkkeet ja työkyky, käsitellään pitkäaikaissairaiden työkyvyn säilyttämistä oikeanlaisen hoidon avulla. Työkyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään, tai työuran loppuun asti, on sekä yksilön että kansantalouden kannalta merkityksellistä.

Ennen nopeasti työkyvyttömyyteen johtavien sairauksien kanssa pystyy nykyisin elämään sopivan hoidon avulla. Monet krooniset sairaudet ovat arkistuneet, kun sairastunut voi lääkehoidolla elää tavanomaista elämää. Esimerkiksi syöpään tai reumaan sairastuneet voivat oikeanlaisen hoidon avulla säilyttää työkykynsä, eikä astman takia joudu enää sairauslomalle. Diabeteskin on monella sairastuneella lääkehoidon ansiosta oireeton.

Kirjassa käsitellään myös epilepsian, MS-taudin, kiputilojen, influenssan, sydän- ja verisuonitautien sekä suolistosairauksien hoidettavuutta. Monet vakaviin tauteihin on olemassa nykyisin hoitoja, joilla yksilön toimintakyky säilyy, ja taudin oireet pysyvät kurissa.

Kasvava huolenaihe työ- ja toimintakyvyn kannalta on masennus. Työkyvyn menettämisen yleisin syy on ollut vuosituhannen vaihteesta lähtien mielenterveyshäiriöt. Masennuksesta johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Aikaisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia.

Vuonna 2013 Suomessa työkyvyttömyyseläkettä sai yli 180 000 henkilöä, joista noin 11 prosenttia sai osatyökyvyttömyyseläkettä. Vuosittain noin 20 000 henkeä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Työterveyslaitoksen mukaan vuonna 2010 menetettiin 308 000 työvuotta ennenaikaisen eläköitymisen vuoksi.

Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä on kuitenkin pienentynyt kymmenen vuoden takaisesta yli kuudellakymmenellätuhannella. Lääkkeet ja työkyky julkaisu pitää pienentynyttä työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrää merkkinä lääkehoidon kehittymistä viime vuosikymmeninä.

Kirjanen korostaa lääkkeiden merkitystä työkyvyn säilyttäjänä, ja se painottaa uusien lääkkeiden saatavuutta kuluttajalle kohtuullisin hinnoin. Tämä tarkoittaa lääkkeen päätymistä Kela-korvauksen piiriin.

Suomessa lääkkeiden Kela-korvaavuudesta päättää hintalautakunta, joka tasapainoilee lääkkeiden tehokkuuden ja lääkeyritysten asettamien hintojen välillä. Joskus uudet ja tehokkaat lääkkeet jäävät kuluttajan saavuttamattomiin hintansa puolesta, kun hintalautakunta päättää, etteivät lääkkeen hyödyt ole tasapainossa hinnan kanssa.

Tähän Bermudan kolmioon, jossa pyörivät hintalautakunta, lääkeyritykset ja sairastunut ihminen, Lääkkeet ja työkyky -julkaisu antaa vastaukseksi, että mahdollisimman uudet ja tehokkaat lääkkeet on saatava sairastuneelle hinnasta huolimatta.

Julkaisu puhuu myös terveydenhuollon panostusten puolesta. Terveydenhuollolla on elintärkeä rooli ohjata potilas ajoissa oikeanlaisen hoidon pariin.

Kirjasessa korostetaan vastuun jakamista yksilön työkyvystä, vaikka loppupeleissä jokainen on vastuussa itsestään. Terveydenhuollon tehtävä on olla valmiina huomaamaan ja hoitamaan sairaudet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yksilö voi kuitenkin elämänvalinnoillaan edesauttaa terveyden säilymistä, mutta aina siitäkään ei ole apua. Onneksi lääkehoidot kehittyvät, jotka auttavat pitkäaikaissairaita pysymään toimintakunnossa, ja mikä tärkeintä, elämään oireetonta elämää.

Teksti: Minna-Riikka Härkönen

Työntekijän oikeus purkaa työsopimus

Käytännön työelämässä työntekijä harvoin itse purkaa työsopimustaan. Mahdollista se kuitenkin on. Syyn täytyy olla painava aivan samoin kuin työnantajalla, joka haluaa purkaa työntekijänsä työsuhteen.
Työnantaja saa purkaa työsopimuksen vain erittäin painavasta syystä. Työsopimuksen purkamiseen oikeuttavana painavana syynä voidaan pitää velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää työsopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

KKO:1993:59
Yhtiöllä oli oikeus purkaa aluetoimistonsa johtajan työsopimus, kun tämän menettely oli ollut omiaan huomattavasti vähentämään henkilöstön työmotivaatiota ja yhtiöllä oli ollut perusteltua syytä epäillä johtajan valmistelevan kilpailevaa toimintaa.

Työnantaja voi purkaa työsopimuksen vain henkilöön liittyvästä syystä. Sen sijaan taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin vetoaminen ei kelpaa purkuperusteeksi, vaikka tilanne olisikin sellainen, että työantajalla on oikeus irtisanomiseen näillä perusteilla.

Milloin työntekijällä on purkuoikeus?

Myös työntekijällä on oikeus purkaa työsopimuksensa, jos hän kykenee esittämään purkamisen perusteeksi painavan syyn, joka on johtanut tilanteeseen, jossa häntä olisi kohtuutonta vaatia jatkamaan työsuhdetta.

Työntekijät ryhtyvät harvoin purkamaan työsopimustaan. Syy lienee se, että irtisanoutuminen on kevyempi tapa; irtisanoutumista ei tarvitse perustella, vaan riittää, että työntekijä noudattaa irtisanomisaikaa. Mutta jos työntekijä päätyy käyttämään purkumenettelyä, on työsopimuksen purkamiseen löydyttävä painava peruste aivan samoin kuin työnantajaltakin vaaditaan.

On tärkeää huomata, että purkuilmoitus – antoipa sen työnantaja tai työntekijä ‒ päättää työsuhteen saman tien ilman irtisanomisaikaa, ellei muusta sovita.

Milloin työsopimusta voi pitää purkautuneena?

Joskus työntekijä voi kokea olonsa työpaikalla niin ahdistavaksi, ettei ongelman ratkaisemiseksi löydy muuta keinoa kuin se, että hän jättäytyy työstä pois. Tällaisessa tilanteessa työntekijää uhkaa työsuhteen päättyminen luvattoman poissaolon vuoksi: jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien (TSL 8:3).

KKO:2008:50
Työntekijä oli ollut työnantajalle pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä viisi perättäistä työpäivää sekä niitä seuranneet arkilauantain ja sunnuntain, jotka eivät olleet työntekijän työpäiviä. Työntekijän katsottiin olleen poissa työstä seitsemän päivää työsopimuslain 8 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Työnantajalla oli siten oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena. (Ään.)

Jos työntekijä kokee, ettei hän voi jatkaa työsuhdetta, kotiin ei pidä jäädä murehtimaan. Asiassa voi kääntyä esimerkiksi terveydenhoitohenkilöstön tai työterveyden puoleen. Työnantajalle ajoissa toimitettu lääkärintodistus osoittaa, ettei kysymys ole luvattomasta poissaolosta. Tukea voi saada myös viranomaiselta ja ammattiliitolta.

Kun työntekijä on purkanut työsopimuksen, ja purun perusteena on työnantajan lainvastainen menettely, voidaan työnantaja määrätä maksamaan työntekijälle korvausta.

Teksti: Lakimies Markku Vuorinen