Kategoria: Työttömyys

Työelämäcase: Myyntipäällikkö Taina irtisanottiin

Räntää vihmoo, mutta Tainaa se ei haittaa. Matka pysäkiltä toimistoon on lyhyt, perjantaipäivä on alkamassa kiinnostavalla asiakastapaamisella, ja viikonlopuksi on luvassa mukavaa tekemistä.

Firma, keskisuuri tietotekniikkayritys, oli saanut uuden omistajan puolisen vuotta sitten, ja huhuja käytävillä liikkui. Taina, 48-vuotias myyntipäällikkö, oli ollut  – varmuuden varalta – yhteydessä Liiketalouden Liiton (LTA) työsuhdeneuvontaan ja kysynyt yleisellä tasolla yt-neuvotteluista. Sittemmin yt-huhut tuntuivat laantuneen.

Juuri ennen lounasta sähköposti kilahtaa: infotilaisuus yrityksessä tehtävästä uudelleen organisoinnista klo 14. Viesti on selvä: osa nykyisistä tehtävistä muuttuu ja ne pannaan uuteen hakuun, osa tehtävistä loppuu kokonaan.

Taina on uudelleen yhteydessä LTA:n toimistoon ja kysyy, miten hän voisi valmistautua yt-neuvotteluihin. Liiton työsuhdeneuvonnan asiantuntija selittää, miten neuvottelut yleensä etenevät ja neuvoo Tainaa selvittämään, kuka häntä neuvotteluissa edustaa. Liitto myös kannustaa häntä olemaan yt-prosessin aikana yhteydessä aina, kun tulee kysyttävää – puhelujen määrää kun ei liitossa lasketa.

Yt-neuvottelut kestävät kuusi viikkoa. Taina hakee useampaan yrityksessä avoinna olevaan tehtävään ja lukee yt-muistiot huolellisesti.

Yt-neuvottelujen päätyttyä esimies pyytää Tainan huoneeseensa. Siihen mennessä Taina on jo päätellyt, ettei hän ole tullut valituksi yhteenkään avoinna olleeseen tehtävään, minkä esimies vahvistaa: Taina on irtisanottavien joukossa.

Koska Taina on työskennellyt yrityksen palveluksessa 14 vuotta, hänen irtisanomisaikansa on 6 kuukautta.

Yrityksen HR kutsuu Tainan ja muut irtisanotut infotilaisuuteen, jossa kerrotaan irtisanomisprosessista ja eri vaihtoehdoista. Tai oikeammin työnantajan tarjoamia vaihtoehtoja on tasan kaksi: a) Taina irtisanoutuu vapaaehtoisesti ja ottaa paketin, joka sisältää 8 kuukauden palkkaa vastaavan summan tai b) hänet irtisanotaan tuotannollisten ja taloudellisten syiden perusteella.

Taina on yhteydessä LTA:han, joka neuvoo häntä pyytämään työantajalta tarkempaa tietoa tarjottavan paketin sisällöstä ja ehdoista. LTA:n juristi käy sopimusluonnoksen läpi ja toteaa sen olevan asianmukainen. Lisäksi Taina keskustelee liiton asiantuntijan kanssa vaihtoehdoista ja niiden seurauksista.

Lue Tainan vaihtoehdoista seuraavalta sivulta…

Tarvitaan vain yksi työpaikka

Yhdeksän kuukautta työttömänä ollut viestinnän alan ammattilainen kokee, että yli 50-vuotiaiden on vaikeampaa saada töitä.

Ensimmäinen ajatus oli hämmennys. Työorientoituneesta ihmisestä tuntui etukäteen hurjalta jäädä työttömäksi. Näin kuvailee Saimi, 57, tuntemuksiaan yli 30 vuoden työuran päätyttyä. Toisaalta kun raskas ja hankala uudelleenorganisoitumisjakso oli ohi ja omakin päätös oli tehty niin se oli aika helpottavaa. Saimi on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hän on ollut työelämässä vuodesta 1982 lähtien. Uransa varrella hän on työskennellyt
toimistotehtävissä pienissä sekä keskisuurissa yrityksissä, kunnanvirastossa sekä teollisuuden etujärjestöissä. Vuosien myötä hän erikoistui viestintään ja eteni johtotehtäviin.

Saimi jäi pois töistä maaliskuussa 2016. Viimeisin työtehtävä oli johtajan paikka isossa organisaatiossa. Hän jäi työttömäksi, kun organisaatio muuttui siten, ettei hänen positiotaan enää ollut olemassa. Hän oli tällöin 56-vuotias.
– Jonkun verran lähti muitakin työntekijöitä, enimmäkseen vanhempia. Eturiviin nostettiin uusia johtajia, kuten usein
tällaisissa tilanteissa tapahtuu.

Ajat ovat muuttuneet. Saimi muistelee, että hänen ei ollut valmistumisensa
jälkeen vaikea saada töitä.

– Oli useampia perustoimistotyöpaikkoja, joista saattoi
valita.

Tilanne oli siis hyvä. Nuorena vastavalmistuneena töitä riitti myös siksi, että ainoa tavoite oli saada kokemusta toimistotyöstä. Saimi oli myös töissä koko opiskeluajan. Nykyään on toisin, mikä Saiminkin mielestä tekee nuorten tulon alalle vaikeaksi.

IÄN MYÖTÄ TYÖN SAANTI VAIKEUTUU

Saimista tuntuu, että hänen on ikänsä puolesta vaikeampi saada kokemusta vastaavia töitä. Myös alemman tason työtehtäviä on hankalampi saada, koska niihin hänet katsotaan liian kokeneeksi. Hän uskoo, että organisaatiot ottavat mieluummin töihin 30-40-vuotiaita, joilla on pitkä työura vielä edessä.

– Todennäköisesti he myös vaativat vähemmän palkkaa kuin enemmän kokemusta omaavat.

Hän arvelee, että myös vaatimustaso nousee iän myötä, joten ihan mikä tahansa työ ei enää kelpaa.

– Vanhempien työnhakijoiden kehno työllistyminen voi johtua siitäkin, että heitä ei oteta tosissaan, jos he hakevat jotain kokemustasoonsa nähden alempaa työpaikkaa.

Lisäksi hän arvelee, että yritykset saattavat arkailla vanhempien työntekijöiden palkkaamista siksi, että uskovat, että yli 50-vuotiaalla voi olla jo kaikenlaisia sairauksia, joiden maksumiehiksi yritys sitten joutuu eläkejärjestelmän
kautta. Voidaan myös pelätä sitä, että liian vanha ei enää sopeudu uuteen työyhteisöön. Saimi on huomannut, että esimiehet aika harvoin rekrytoivat itseään vanhempia.

– Hassua kyllä, mutta he varmaan pelkäävät, että se joku kyseenalaistaa esimiehen asemaa.

Työelämä on Saimin mielestä muuttunut vaativammaksi. Työ- ja elinkeinominsteriön työttömyystilastojen mukaan lokakuussa 2016 työttömänä oli 47239 korkeasti koulutettua. Vuonna 2015 vastaava luku oli 46 935. Muutos viime vuodesta oli 0,6%.

Kiinnostuitko? Lue koko juttu Liiketalous -lehdestä!

Teksti: Outi Jaatinen