Kategoria: Työyhteisö

Miten selviytyä työpaikan huhumyllystä?

Miten puolustautua huhuja vastaan työpaikalla? Millaisessa työyhteisössä juorutaan ja miksi? Miten kannattaa toimia tilanteessa, jossa on itseä koskevia huhuja?

Onko sinun työpaikallasi tyypillistä juoruilulla? Aina juoruilu ei ole pahasta. Hyväntahtoisessa juoruilussa siirtyy tietoa eteenpäin. Pahantahtoisessa juoruilussa halutaan aiheuttaa vahinkoa ja se ei ole hyväksyttävää.

Huhuille otollinen maaperä

Huhujen syntyminen edellyttää niille hedelmällistä maaperää. Työpaikassa, jossa tieto ei kulje eikä asioista tiedoteta avoimesti, on otollinen huhujen syntymiselle. Ihmisillä on aina tarve tietää ja puhua, se ei poistu mihinkään, vaikka tietoa ei jaettaisi.

Osaako johto kommunikoida avoimesti?

Avoimuus työyhteisössä edellyttää henkistä kypsyyttä siihen, että kaikki eivät ole asioista samaa mieltä, että eriäviä mielipiteitä saa ilmaista ja niistä ei rangaista. Avoimuus edellyttää altistumista kritiikille. Kritiikkiä saatetaan pelätä johdossa ja siksi yrityksen johto on ehkä päättänyt, että asioista ei tiedoteta avoimesti. Joskus voi olla niinkin, että johto ei ole ymmärtänyt avoimen tiedonkulun tärkeyttä. Yritys on saattanut kasvaa nopeasti pienen tutun piirin porukasta isoksi, jolloin tieto ei enää kulje samalla tavalla. Molemmissa tapauksissa on kuitenkin tarve saada tietää ja jos tätä tyhjiötä ei täytetä johdon taholta, niin työntekijät täyttävät sen itse.

Milloin huhut lähtevät liikkeelle?

Muutostilanteet yrityksessä, kuten saneeraus, yhteistoimintaneuvottelut ja yritysostot ovat tyypillisiä tilanteita, jolloin huhut lähtevät liikkeelle. Muutostilanteet ovat pelottavia ja ihmiset haluavat tuntea olonsa turvalliseksi. Mikäli johto on valveutunut, niin he panostavat asioiden tiedottamiseen mahdollisimman paljon. Muutostilanteessa johdon taholta kommunikoidaan mitä on tapahtunut, miksi on tapahtunut ja mitä odotetaan tapahtuvan seuraavaksi.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA…

Millainen on hyvä esimies?

Millainen on suomalainen pomo? Yleinen mielikuva suomalaisesta pomosta on asiakeskeinen, ehkä hieman tunteeton, insinöörimäinen ja hieman kuivakka, mutta myös turvallinen ja ennalta arvattava.

Hyvän esimiehen piirteitä

Minkälaisia ominaisuuksia liitetään hyvään pomoon? Hyvän pomon kuvaillaan olevan tuki tarvittaessa, mutta ei mikromanageri. Hyvä pomo luottaa alaiseen ja antaa alaisen tehdä työnsä rauhassa. Hyvä pomo ei puutu pieniin yksityiskohtiin ja jokapäiväiseen tekemiseen.

Suomessa on totuttu melko itsenäiseen työskentelytyyliin. Tilanne voi olla toisenlainen, jos työskentelee ulkomaalaisen esimiehen alaisuudessa. Muun muassa ranskalainen johtamistyyli tuntuu olevan suomalaisen johtamistyylin vastakohta. Ranskassa ei luoteta alaiseen samalla tavalla kuin Suomessa.

Asiantuntijasta esimieheksi

Perinteisesti Suomessa on nostetty pätevä asiantuntija esimiestehtäviin. Hyvä asiantuntija ei kuitenkaan ole automaattisesti hyvä esimies. Wikipedian mukaan asiantuntija on henkilö, jolla on kanssaihmisiään selvästi perusteellisemmat ja laajemmat tiedot joltakin alalta. Asiantuntija siis tietää paljon, mutta pelkästään tietäminen ei tee hyvää esimiestä.
Hyvältä esimieheltä odotetaan aivan toisenlaista osaamista, ennen kaikkea hyviä vuorovaikutustaitoja. Asiantuntijan on toki mahdollista kasvaa hyväksi esimieheksi. Tämä vaatii koulutusta ja uudenlaiseen identiteettiin kasvamista. Organisaatioilta tämän ymmärtäminen on keskeistä. Yrityksen on tärkeää tukea uutta esimiestä, jotta hän pääsee kasvamaan ja kehittymään uudessa roolissaan.

Suomalaiselta esimieheltä puuttuu innostuksen taito

Valmennusyritys Deep Leadin tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisen esimiehen vahvin piire on luotettavuus. Koemme esimiehemme luotettaviksi ja tätä piirrettä arvostetaan. Samaisessa tutkimuksessa heikoimmat arvosanat suomalainen esimies sai innostavuudesta.
Suomalainen esimies nähdään harvoin ”hehkuttajana” ja porukan innostajana. Parhaimmillaan innostus työpaikalla lisää motivaatiota ja yrittämisen halua. Innostus tarttuu muihin ja innostuneisuus tuottaa lisää ideoita.

Esimiehen tunnetaidot

Hyvällä esimiehellä on usein hyvät tunnetaidot. Tunnetaitoja tutkinut amerikkalainen Daniel Goleman on julkaissut kirjan Tunneäly työelämässä. Golemanin mukaan emotionaalinen kyvykkyys selittää parhaiden johtajien tehokkuutta ja onnistumista työssään. Erityisesti motivoinnissa ja kannustamisessa tarvitaan emotionaalista kyvykkyyttä. Emotionaaliset taidot perustuvat tunneälyyn ja niitä voi vahvistaa harjoituksilla.

Kaikkein tärkeimpänä piirteenä hyvässä johtajassa on hyvä itsetuntemus. Kun johtaja tuntee itsensä sekä hyvine että huonoine puoleineen, on hänen helpompi johtaa muita. Hyvän itsetuntemuksen omaava johtaja on tutustunut omiin ”sokeisiin pisteisiinsä” eikä näe niitä vain muissa. Hyvä itsetuntemus auttaa esimiestä näkemään hyvin myös omat positiiviset ominaisuutensa. Kun esimies tietää missä hän on hyvä, voi hän antaa myös alaistensa loistaa.

Lue koko juttu Liiketalous -lehdestä 1/2015

Teksti: Sonja Vainio

Työpaikan erilaiset tyypit – miten ymmärtää työkaveria paremmin?

Työpaikalla ei aina ole helppoa tulla toimeen muiden kanssa. Joskus jonkun naama ärsyttää ja tekisi mieli sanoa suorat sanat. Jokaiselta työpaikalta tuntuu löytyvän se hankala tyyppi, joka tekee työskentelyn yhdessä vaikeaksi.

Miten pitäisi suhtautua hankalaan tyyppiin?

Vaikka hetkittäin olisikin mukava ajatella, että muiden pitäisi olla enemmän itseni kaltaisia on työkaverin muokkaaminen toisenlaiseksi mahdotonta. Ainoa mitä voimme tehdä, on muuttaa omaa tapaamme suhtautua asioihin. Olemme kaikki erilaisia, meillä on erilaiset toimintatavat ja olemme jokainen oman ympäristömme ja kulttuurimme muokkaama. Ymmärryksen kasvattaminen erilaisuudesta on avuksi.

Erilaisuuden hyväksyminen

Erilaisuuden hyväksyminen on helpompaa, jos koetamme asettua toisen asemaan ja käytämme empatiakykyämme. Hyvällä itsetunnolla varustetun henkilön ei tarvitse pitää toisen erilaista toimintatapaa uhkana.

Jos työkaveri on jo pidemmän aikaa käynyt hermoille, kannattaa kysyä itseltään olenko minä se, joka näyttää itsestäään huonoja puolia? Jos taas tuntuu siltä, että kollega on pidempään ollut ärsyttävä, voi olla paikallaan kysyä häneltä, miten hän voi. Uupunut ihminen ei pysty näyttämään parhaita puoliaan. Oma tai kollegan huono olo kannattaa ottaa puheeksi. Onko sinun työpaikallesi on luotu välittämisen kulttuuri?

Missä tilanteessa toisen häiritsevään käyttäytymiseen tulisi puuttua?

Lievät yksittäiset teot ja ”huonot päivät” eivät ole häirintää. Häiritsevään käyttäytymiseen tulisi puuttua silloin kun kollega järjestelmällisesti vaikeuttaa työntekoa, esimerkiksiksi uhkailee, väheksyy, toistuvasti arvostelee ja eristää työyhteisöstä.

Esimiehen vastuulla on puuttua häiritsevään käyttymymiseen. Mikäli esimies on se, joka häiritsee, kannattaa olla yhteydessä työpaikan luottamusmieheen ja viedä asia esimiehen esimiehen käsittelyyn. Yleensä kannattaa toimia heti, sillä tilanteet kärjistyvät pitkittyessään.

Onko kyseessä narsismi?

Joskus häirintää saattaa työpaikalla tehdä narisistinen persoona.Narsistin tunnistaa siitä, että hän ei kykene asettumaan toisen asemaan eikä narsisti ei kykene tuntemaan empatiaa. Narsisti ei myöskään tunne oman tunnon tuskia valehtelemisesta ja usein harrastaa asioiden vääristelyä, niin että tilanne näyttää hänelle edulliselta. Narisisti tekee mitä huvittaa ja vierittää syyt muiden niskoille.

Narsistit ovat hyvin taitavia manipuloinnissa ja osaavat esittää omille esimiehilleen aivan erilaista kuvaa itsestään. He ovat usein hyvää pataa pomojen ja esimiesten kanssa, jolloin narsistin esimiehellä ei ehkä ole aavistustakaan siitä, miten he käyttäytyvät tiimin jäseniä ja kollegoitaan kohtaan.

Narsisti työpaikalla

Narisisti voi saada työpaikalla paljon pahaa aikaiseksi. Yleensä ilmapiiri myrkyttyy ja narsistin tavoite on jakaa työntekijät kahteen eri leiriin, silloin on tehtävä valinta kuuluuko naristin leiriin vai jääkö ulkopuolelle. On hyvä tietää, että narsisti ei tule koskaan muuttamaan toimintatapojaan.

Jos sinusta tuntuu, että työpaikallasi ilmapiiriä myrkyttää narsisti, ota asiasta lisää selville. Netistä löytyy paljon tietoa. Tieto narsistin toimintatavoista ja siihen liittyvistä ilmiöistä auttaa. Asian voi ottaa asia puheeksi esimerkiksi luottamusmiehen tai työterveyshuollon kanssa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että narsistin diagnoosin voi tehdä vain alan ammattilainen.

 

Teksti: Sonja Vainio