Kategoria: Uncategorized

Förskottia eläkkeestä

SOPISIKO HITTITUOTTEEKSI NOUSSUT OVE SINULLE?

Osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä (OVE) on
tullut hitti jo ensimmäisen käyttöönottovuotensa aikana.
Syyskuun loppuun mennessä OVE:a oli hakenut yli11000 henkilöä,
ja heistä yli 9000 oli sen jo aloittanut. Vertailun vuoksi:
entistä osa-aikaeläkettä haki noin 4000 vuodessa.
Uuden eläkemuodon suosio perustunee sen helppouteen ja
joustavuuteen. Ainoa rajoitus on 61 vuoden ikä. OVE:een ei
sisälly työntekovelvoitetta eikä myöskään työnteon vähentämisvelvoitetta.
OVE:lainen voi siis jatkaa työntekoa entiseen
malliin tai osa-aikaisesti − tai jos katsoo parhaaksi, voi heittäytyä
kokonaan vapaalle.
OVE-hakija voi itse valita, ottaako 25 vai 50 prosenttia jo kertyneen
eläkkeensä määrästä. OVE:n voi ottaa ensin 25 prosentin
osuutena ja myöhemmin korottaa sitä toisella 25 prosentin
osuudella. Sen jälkeen OVE:n määrää ei voi muuttaa. Jos
OVE:n ottaa heti 50 prosentin suuruisena, osuutta ei voi enää
muuttaa.
Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä pidetään mainiona
ratkaisuna erityisesti niille, joiden työaika ja ansio vaihtelevat,
tai niille, jotka haluavat säilyttää vapauden päättää itsenäisesti
työskentelystään. Se sopii myös provisiopalkalla työskenteleville,
joille osa-aikaeläke ei ole ollut mahdollinen. Yrittäjät voivat
OVE:lle siirryttyään vapaasti jatkaa yrittäjätoimintaa.
Julkisella sektorilla työskentelevän OVE-hakijan kannattaa olla
tarkkana henkilökohtaiseen tai ammatilliseen eläkeikään
liittyvien sääntöjen takia. Eläkekertymää ajalta ennen vuotta
1995 nimittäin pienennetään, jos OVE:n ottaa maksuun ennen
ko. eläkeikiä.

VARHENNUSVÄHENNYS LASKEE MYÖS
LOPULLISTA ELÄKETTÄ

Mikään hyvä ei tietenkään tule ilmaiseksi. OVE:n määrää pienennetään
pysyvästi varhennusvähennyksellä, jos sen ottaa
ennen oman ikäluokan alinta eläkeikää – minkä useimmat
OVE:laiset luultavasti tekevät. Jokainen kuukausi, jolla eläkkeensaajan
ikä OVE:n alkamiskuukautena alittaa eläkkeensaajan
oman ikäluokan alimman eläkeiän, pienentää OVE:n määrää
0,4 prosentilla.

TÄSSÄ ELAKEUUDISTUS.FI -SIVUSTOLTA
BONGATTU SIMPPELI ESIMERKKI

Oletetaan, että varsinainen eläkeikäsi on 63 ja olet aikeissa
ottaa OVE:n kaksi vuotta eli 24 kuukautta aiemmin.
OVE-kauden alkuun mennessä sinulle karttunut
kuukausieläke on 1000 euroa. Haluat ottaa siitä 50 %
eli 500 euroa kuussa varhennettuna. Tätä 500 euron
summaa vähennetään varhennusprosentilla 9,6 (24 kk x
0,4 %); vähennys on 48 euroa. Saat siis OVE:a 452 euroa
kuussa.
Lisäksi OVE:asi vähennetään elinaikakertoimella, jonka
suuruus riippuu eläkkeen ottamisvuodesta. Osittainen
varhennettu vanhuuseläkkeesi on näin ollen vielä elinaikakertoimen
verran pienempi kuin tuo 452 euroa.
Jos et tee OVE-kaudellasi ansiotyötä, lopullinen eläkkeesi
vanhuuseläkeiässäsi on silloin 452 + 500 = 952 euroa
kuussa (ennen elinaikakertoimella tarkistamista).
Jos taas teet ansiotyötä OVE-kaudella, sinulle kertyy siitä
eläkettä: 1,7 prosenttia 63 vuoden iän täyttämiskuukauden
loppuun saakka, ja sen jälkeisistä työansioista
1,5 prosenttia.

Jos työintoa ja -kuntoa piisaa, voit ottaa OVE:n myös
vasta sen jälkeen, kun olet täyttänyt ikäluokkasi alimman
vanhuuseläkeiän. Silloin OVE-osuus kasvaa lykkäyskorotuksen
verran, joka on samaiset 0,4 prosenttia
jokaiselta kuukaudelta, jolta olet lykännyt eläkkeen ottamista.

Lisäksi OVE:n määrää tarkistetaan elinaikakertoimella, kuten
kaikkia muitakin ansaittuja eläkkeitä.
Eikä tuossa vielä kaikki: OVE pienentää pysyvästi myös lopullista
vanhuuseläkettä, sillä varhennusvähennyksen sisältävä
OVE-osuus jää osaksi vanhuuseläkettä.
Kuulostaa hiukkasen mutkikkaalta. Työeläkeyhtiöiden sivustoilla
on laskureita, joilla voi laskea oman osittaisen varhennetun
vanhuuseläkkeensä ja sen vaikutukset.

MIESTEN SUOSIOSSA

OVE:laisista tiedetään, että suuri osa heistä on tähän mennessä
ollut yksityisellä sektorilla työskenteleviä miehiä. Työeläkeyhtiöiden
mukaan useimmat arvioivat elinikänsä alakanttiin,
mutta tilastot osoittavat, että miesten elinikä on
keskimäärin naisia lyhyempi ja ansiotaso parempi. Eläketurvakeskus
arvioi, että osa OVE-halukkaista miehistä saattaa pitää
lopullista eläkettään riittävän hyvänä OVE:een sisältyvästä
varhennusvähennyksestä huolimatta.
Julkisen alan työeläkevakuuttaja Keva on selvittänyt OVE-hakijoiden
ajatuksia. Neljä viidestä kertoi haluavansa parantaa
taloudellista tilannettaan tai käyttää ansaitsemaansa eläkettä,
kun on vielä hyvässä kunnossa. Yksi viidestä ilmoitti vähentävänsä
työntekoa.

TYÖNANTAJALLE EI TARVITSE KERTOA

OVE on helppokäyttöinen myös siksi, ettei se sisällä velvoitteita
työnteolle eikä minkäänlaista seurantaa. Jos mielii jatkaa
kokoaikaista työntekoa, ei työnantajalle tarvitse kertoa nauttivansa
osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Työnantajalla
ei myöskään ole oikeutta saada eläkelaitoksesta tietoa siitä,
onko työntekijä ottanut OVE:n.
Jos OVE:lle siirtyvä haluaa osa-aikatyöhön, työnantajan on
mahdollisuuksien rajoissa sellaista järjestettävä. Velvollisuutta
työantajalla ei kuitenkaan ole, jos osa-aikatyö ei tuotantoja
palvelutoiminta huomioon ottaen ole mahdollista. Kyse ei
myöskään ole työntekijän subjektiivisesta oikeudesta osa-aikatyöhön.

KAIKKI, MITÄ OLET AINA
HALUNNUT TIETÄÄ OVE:STA

Kun haluat tietää suunnilleen kaiken osittaisesta
varhennetusta vanhuuseläkkeestä eli OVE:sta,
lue Eläketurvakeskuksen opas Osittainen
varhennettu vanhuuseläke. Miten se vaikuttaa
muihin etuuksiin? Opas, joka on tarkoitettu eläkelaitosten
eläkeneuvojille (pdf ), löytyy www.
elakeuudistus.fi-sivustolta.
Opas kertoo tärkeitä yksityiskohtiakin kuten
esimerkiksi sen, ettei OVE:lainen ole oikeutettu
työeläkekorttiin eikä OVE:a ole mahdollista
perua kolmen kuukauden harkinta-ajan jälkeen.
Hyvä on huomata myös, että OVE-alaikäraja on
61 vuotta niille, jotka ovat syntyneet vuonna
1963 ja sitä ennen. Vuonna 1964 syntyneille
ikäraja on 62 vuotta.

Lähteet:
Osittainen vanhuuseläke on suosittu myös Ruotsissa ja
Norjassa. Eläketurvakeskus 11.10.2017. www.etk.fi
Pitempää työuraa osittain varhennetun eläkkeen turvin?
Telan eläkeinfokirje, syyskuu 2017. www.tela.fi
Förskottia työeläkkeestä mutta ei rajattomasti eikä
ilmaiseksi. Janne Pelkosen bloggaus 22.2.2017. www.tela.fi
Osittainen vanhuuseläke tuo turvattua toimeentuloa ja
vapautta työuran loppuvuosiin. Marjukka Matikaisen
bloggaus 25.5.2016. www.varma.fi

www.elakeuudistus.fi
Arikkelin kokosi Sari T. Tiiro

Miten selviytyä työpaikan huhumyllystä?

Miten puolustautua huhuja vastaan työpaikalla? Millaisessa työyhteisössä juorutaan ja miksi? Miten kannattaa toimia tilanteessa, jossa on itseä koskevia huhuja?

Onko sinun työpaikallasi tyypillistä juoruilulla? Aina juoruilu ei ole pahasta. Hyväntahtoisessa juoruilussa siirtyy tietoa eteenpäin. Pahantahtoisessa juoruilussa halutaan aiheuttaa vahinkoa ja se ei ole hyväksyttävää.

Huhuille otollinen maaperä

Huhujen syntyminen edellyttää niille hedelmällistä maaperää. Työpaikassa, jossa tieto ei kulje eikä asioista tiedoteta avoimesti, on otollinen huhujen syntymiselle. Ihmisillä on aina tarve tietää ja puhua, se ei poistu mihinkään, vaikka tietoa ei jaettaisi.

Osaako johto kommunikoida avoimesti?

Avoimuus työyhteisössä edellyttää henkistä kypsyyttä siihen, että kaikki eivät ole asioista samaa mieltä, että eriäviä mielipiteitä saa ilmaista ja niistä ei rangaista. Avoimuus edellyttää altistumista kritiikille. Kritiikkiä saatetaan pelätä johdossa ja siksi yrityksen johto on ehkä päättänyt, että asioista ei tiedoteta avoimesti. Joskus voi olla niinkin, että johto ei ole ymmärtänyt avoimen tiedonkulun tärkeyttä. Yritys on saattanut kasvaa nopeasti pienen tutun piirin porukasta isoksi, jolloin tieto ei enää kulje samalla tavalla. Molemmissa tapauksissa on kuitenkin tarve saada tietää ja jos tätä tyhjiötä ei täytetä johdon taholta, niin työntekijät täyttävät sen itse.

Milloin huhut lähtevät liikkeelle?

Muutostilanteet yrityksessä, kuten saneeraus, yhteistoimintaneuvottelut ja yritysostot ovat tyypillisiä tilanteita, jolloin huhut lähtevät liikkeelle. Muutostilanteet ovat pelottavia ja ihmiset haluavat tuntea olonsa turvalliseksi. Mikäli johto on valveutunut, niin he panostavat asioiden tiedottamiseen mahdollisimman paljon. Muutostilanteessa johdon taholta kommunikoidaan mitä on tapahtunut, miksi on tapahtunut ja mitä odotetaan tapahtuvan seuraavaksi.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA…

Työhyvinvointi ja työpaikkakiusaaminen

Suomi on työpaikkakiusaamisen kärkimaita. Tutkimusten mukaan viidesosaa suomalaisista on kiusattu työpaikoilla. Tunnemme siis jokainen jonkun, jota on kiusattu. Syitä kiusaamisen yleisyyteen on pohdittu. Esimerkiksi Ruotsissa on kiusaaminen huomattavasti vähäisempää kuin Suomessa. Kiusaamista esiintyy yleensä aloilla, joissa on kiire, suuria muutoksia ja epävarmuutta työn jatkumisesta. Viime aikoina olemme saaneet lähes viikoittain lukea lehdistä ikäviä uutisia henkilöstövähennyksistä yrityksissä. Paljon epävarmuutta on ilmassa.

Työpaikassa, jossa johdetaan pelottelulla ja uhkailulla tyyliin: tulos tai ulos, saadaan lähes jokaisesta työntekijästä esiin ikäviä piirteitä. Jos joutuu elämään jatkuvassa epävarmuudessa siitä, jatkuuko työt, on ymmärrettävää että työntekijää kiinnostaa vain oman työtehtävän säilyminen. Pelon ilmapiiri ei saa kenestäkään työntekijästä esiin reiluja piirteitä.

Huono itsetunto

Työpaikkakiusaamisen syiksi on epäilty myös suomalaisten huonoa itsetuntoa. Huonolla itsetunnolla varustettu esimies ei siedä alaisiltaan kritiikkiä tai sitä että alainen menestyisi työssään. Hyvin menestyvä alainen uhkaa esimiehen asemaa, tai näin ainakin huonon itsetunnon omaava esimies ajattelee.

Henkinen pahoinvointi

Kiusaajille yleistä on oma henkinen pahoinvointi, jota puretaan kiusaamalla muita. Kiusaajalla on usein narsistisia luonteenpiirteitä, jolloin oma etu ja siitä kiinni pitäminen ajaa kaiken muun ohi. Narsistilla on yleensä puutteellinen kyky empatiaan ja siksi hänestä ei tunnu pahalta kiusata muita.
Työporukasta on helppo löytää ns. syntipukki. Syntipukiksi voi joutua kuka tahansa. Riittää että persoona on hieman erilainen tai että työntekijä uskaltaa kyseenalaistaa toimintamalleja.

Pelisääntöjen puute

Yhtenä syynä työpaikkakiusaamiseen ja huonoon työilmapiiriin pidetään yhteisten pelisääntöjen puutetta. Suomalaisilla työpaikoilla ei ole selkeitä organisaatiorakenteita, mitä toisaalta voidaan pitää hyvänäkin asiana. Joustavat rakenteet mahdollistavat asioiden nopeamman eteenpäin viemisen mutta toisaalta epäselvä tilanne vastuualueista ja tiedonkulusta voi luoda pohjaa jonkun työntekijän syrjään jättämiselle.

Miten työilmapiiriä parannetaan?

Ilmapiirin muuttumiseen hyvästä huonoksi tai huonosta hyväksi ei tarvita suuria tekoja. Hyvä ilmapiiri muuttuu nopeasti huonoksi, mikäli töitä on liikaa ja johtaminen koetaan epäreiluksi.

Yksi helppo keino parantaa ilmapiiriä on selkeät pelisäännöt. On helppo toimia oikein, kun tietää mitä odotetaan. Pelisääntöjen luominen on johdon tehtävä. Silloin kun työpaikan ilmapiiri on luottamuksellinen, on helppo tuoda hankaliakin asioita esille, esimerkiksi jos joku työntekijöistä kokee olevansa liikaa kuormittunut. Kokouksissa jokainen uskaltaa sanoa oman mielipiteensä ilman pelkoa siitä, että mielipiteen ilmaisusta jollakin tavalla rangaistaan myöhemmin. Mitä enemmän kanavia työntekijöillä on kertoa mielipiteitään ja ilmaista itseään sitä vähemmän on tarvetta selän takana puhumiseen ja kuppikuntien muodostamiseen tai sairaspoissaoloihin.

Rauhallinen ja rento meininki

Toinen ratkaisukeino ilmapiirin parantamiseksi on huomion kiinnittäminen positiiviseen. Tutkimuksissa on selvinnyt, että meillä ihmisillä on aivoissa peilisoluja, jotka saavat meidät matkimaan ryhmässä olevien tunteita. Huono fiilis siis tarttuu nopeasti ihmisiin ympärillämme.

Yksi stressaantunut ihminen levittää nopeasti huonoa energiaa ympärilleen ja väsyttää muutkin. Toisaalta yksi rauhallinen ja positiivinen ihminen voi kääntää tunnelman mukavammaksi. Näin ollen me kaikki vaikutamme omalta osaltamme työpaikan ilmapiiriin. Jokainen voi valita, miten ryhmässä käyttäytyy. Pyrimmekö kiireestä huolimatta toimimaan rauhallisesti ja rennosti vai olemmeko stressaantuneita ja kiireisiä? Stressaantunut ihminen on harvoin mukava ihminen.

Se tavallinen maanantaiaamu

Työkaveri tulee luoksesi ja voivottelee sinulle jälleen, kuinka vaikeaa on tehdä töitä, pomo ei ymmärrä ja työtä on liikaa. Tuttu tilanne? Voit lähteä mukaan voivoitteluun, jolloin lisäät työkaverin huonoa oloa ja lisäksi sinustakin alkaa tuntua olo raskaalta. Sanotaan, että se mihin kiinnitämme huomiota kasvaa. Keskitymmekö näkemään ongelmia ympärillämme vai keskitymmekö siihen mikä on hyvin?

Jokainen meistä on vastuussa hyvästä työilmapiiristä

Toisenlainen skenaario: kun työkaveri tulee luoksesi voivottelemaan, voit toki suhtautua häneen empaattisesti ja sen lisäksi kehottaa ylikuormittunutta kollegaa tekemään jotakin konkreettista tilanteen muuttamiseksi. Kuten viisas mies Dale Carnegie on todennut: ”Toimettomuus luo epäilyksiä ja pelkoa. Toiminta tuo itseluottamusta ja rohkeutta.” Toimenpiteisiin kannattaa siis ryhtyä. Sama pätee myös tilanteeseen, jossa huomaat että työpaikallasi on kiusaamista. Asia olisi hyvä ottaa esille. Kenenkään ei tulisi sietää kiusaamista tai katsoa sitä sivusta. Jos pelkäät muiden reaktiota asian esille ottamiseen, voit kysyä neuvoa esimerkiksi työterveyslääkäriltä.

Teksti: Sonja Vainio. Työnohjaaja (STOry) MB-Elämäntaidonvalmentaja® Artikkelin kirjoittaja on toiminut rekrytointikonsulttina 5 vuotta sekä couchannut useita työnhakijoita. Mikäli haluat päivittää ansioluetteloasi ammattilaisen kanssa tai kaipaat sparrausapua työnhakuun, ota yhteyttä www.valmennusvainio.com