Kategoria: Vuosiloma

Vietä onnistunut loma!

Kovasti odotettu lomakausi ja kesälomat ovat taas täällä. Pystytkö sinä rentoutumaan lomalla? Haaveissa vilahtaa lämpimät kesäsäät, mukavia yhteisiä hetkiä ja kauniita muistoja. Todellisuudessa suorittaminen on muuttunut keskeiseksi osaksi elämää ja sama suorittaminen jatkuu helposti myös lomalla. Lomalle asetetaan korkeat odotukset ja kun odotukset eivät täytykään iskee pettymys. Miten välttää pettymys ja millä keinoilla saisi vietettyä onnistuneen loman?

Loma on lomaa työstä – ei arjesta

Oletko sortunut vastaamaan työpuheluihin tai lukemaan sähköposteja lomalla? Lain mukaan lomalla ei tarvitse päivystää ilman erillistä korvausta. On pidemmän päälle parempi, että osaa olla tavoittamattomissa työasioissa.

Puhelimen viestien ja sähköpostien tarkistaminen on koukuttavaa, mutta tavasta pääsee irti, jos niin päättää. Voitko antaa itsellesi luvan pitää tauon työasioista? Pohdi, tunnetko vielä vuosien jälkeen kiitollisuutta siitä, että vastasit lomalla jokaiseen viestiin vai siitä, että olit läsnä läheisillesi ja itsellesi?

Arkisista asioista joutuu huolehtimaan lomallakin. Pyykkejä on pestävä ja ruokaa laitettava. Loman hyvä puoli on se, että näille arkisille askareille on enemmän aikaa, kun työpäivä ei haukkaa isointa osaa.

Loman suunnittelu

Jonkinlainen lomasuunnitelma on hyvä tehdä. Jos vietät lomaa läheisten kanssa, voitte istua alas miettimään mitä toiveita eri perheenjäsenillä on. Tärkeitä ovat myös sinun omat toiveesi. Pohdi rehellisesti mikä on tehnyt sinut onnelliseksi aiemmilla lomilla ja mitä taas et haluaisi tehdä uudestaan. Tehkää kompromisseja, mutta älä unohda omia tarpeitasi.

Lomasuunnitelman kannattaa olla väljä – silloin on yllätyksillekin tilaa. Aikataulut tuovat rakennetta lomaan, mutta niihin ei tarvitse tarttua kirjaimellisesti. Maailma ei kaadu, vaikka suunnitelmaa muutetaan.

Riko rutiineja

Rutiinien rikkomiseen on hyvä mahdollisuus lomalla. Rutiineista poikkeaminen auttaa saamaan uusia näkökulmia. Aina ei tarvitse lähteä kauas. Onko omassa kotikaupungissa kivoja puistoja, joihin voisit mennä piknikille? Luontopolkuja, joita voisit lähteä tutkimaan? Kivoja kahviloita, joihin voisi mennä hetkeksi hyvän kirjan kanssa? Onko sinulla näille spontaaneille hetkille aikaa lomalla?

Jätä suorittaminen

Jos haluat viettää hyvän loman, kannattaa suorittaminen jättää vähemmälle ja keskittyä olennaiseen – rentoon oleiluun. Ensimmäiseksi kannattaa hyväksyä se, että asiat eivät aina mene kuten odottaisi.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA!

Vuosilomapalkka ja sairastuminen vuosilomalla

Lomapalkan määrä

Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus säännönmukaiseen tai keskimääräiseen palkkaansa.

Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla. Esimerkiksi luontoisetuna tarjottava ravintoetu korvataan loman ajalta rahassa verotusarvonsa mukaisesti, ellei suuremmasta rahakorvauksesta ole sovittu. Lounasetu korvataan vain loman ajalle sijoittuvista työpäivistä. Mikäli lounassetelit ovat työntekijän käytössä loman aikanakin, näistä menee vero nimellisarvon mukaisesti. Verotuksellista hyötyä työntekijälle ei siis tule siitä, jos lounassetelit annetaan seteleinä myös loman ajalta.

Kuukausipalkkaisen lomapalkka

Lomapalkan laskenta on lähtökohtaisesti helpointa silloin, jos kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaustapa on pysynyt samana koko lomanmääräytymisvuoden. Eli jos 1.4. – 31.3. on työskennellyt kokoaikaisena ja kuukausipalkkaisena, saa tämän saman lomanmääräytymisvuoden aikaisen palkan myös vuosiloman ajalta.

Jos kuukausipalkkaisen työaika ja vastaavasti palkka muuttuu lomanmääräytymisvuoden aikana muuten kuin tilapäisesti esim. osittaisen hoitovapaan johdosta, lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti. Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän viikko- tai kuukausipalkan mukaan.Kannattaa siis yrittää ajoittaa esim. osittaiselle hoitovapaalle siirtymä siten, että tämä tapahtuu vasta lomanmääräytymisvuoden vaihtumisen jälkeen (eli aikaisintaan 1.4.). Tällöin saa palkkaa osittaisella hoitovapaalla pidettävän, edellisenä lomanmääräytymisvuonna kertyneen vuosiloman ajalta kokoaikaisen työn palkan mukaisena.

Jos kuukausipalkkaisen työntekijän sopimuksen mukainen työaika on niin vähäinen, että tästä syystä vain osa lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti. Esim. jos tekee täyttä työaikaa vuorokuukausittain, ja pitää välissä vapaakuukausia eläkkeen tms. johdosta, lasketaan lomapalkka prosenttiperusteisesti.

Lomapalkan laskennassa huomioidaan kuukausipalkan lisäksi myös muiden kuin tilapäisten olosuhteiden perusteella määräytyvät kiinteät lisät, jotka perustuvat työnantajan ja työntekijän väliseen sopimiseen (kuten ylityön kiinteä korvaus johtavassa asemassa olevalle työntekijälle sekä matkustamisesta maksettava kiinteä korvaus) Lisäpalkan osuus lasketaan vuosilomapalkkaan keskipäiväpalkkaan perustuvaa lomapalkkasääntöä hyödyntäen. Lomapalkkaan ei lasketa lain mukaan maksettavia lisiä, kuten lisä- ja ylityökorvauksia.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA

Vuosiloman kertyminen, kuluminen ja loman ajankohta

Vuosilomakertymä

Vuosilomalain mukaisesti työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (lomanmääräytymisvuosi on 1.4.-31.3.) jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Korkein oikeus on ratkaisussaan 2005:61 todennut, että kun työsuhde oli alkanut 1.7.1999 ja päättynyt 7.8.2000 työntekijällä oli oikeus saada 1.4.2000 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta lomakorvausta, joka perustui kahden ja puolen arkipäivän vuosilomaoikeuteen kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työsuhde oli siis tällöin kestänyt työsuhteen päättymishetkeen mennessä yli vuoden, vaikka lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä työsuhde ei ollutkaan vielä kestänyt yli vuotta.

Työsuhteen alussa voi aina yrittää työsopimuksessa sopia paremmasta lomakertymästä jo heti työsuhteen alkaessa. Tämä tarkoittaa sopimista esim. siten, että lomaa kertyy heti työsuhteen alusta lähtien 2,5 pvää/kk, tai loman antamista jo seuraavalla kesäloma/talvikaudella enemmän kuin mitä suoraan lain perusteella olisi oikeus.

Vuosilomakertymä peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa

Työsopimuslain perusteella jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena. Tämä koskee myös vuosilomakertymää. Lainsäädäntö ei kuitenkaan suoraan määrittele, mitä tuolla lyhytaikaisella keskeytyksellä tarkoitetaan. Keskeytyksen tulee olla todellinen, eikä tehty keinotekoisesti sen välttämiseksi, ettei työntekijä pääsisi 2,5 pvän ansaintasäännön piiriin. Tätä arvioidaan tapauskohtaisesti. On näin ollen mahdollista, että ensin työskentelee esim. 9 kuukauden jakson perustellussa määräaikaisessa työsuhteessa. Tämän jälkeen välissä on kuukauden mittainen työttömyyspätkä, jonka jälkeen henkilö työllistyy uudelleen saman työnantajan palvelukseen 6 kuukauden työsuhteeseen. Molemmissa tapauksissa lomaa kertyy 2 pvää/lomanmääräytymiskuukausi. Tätä voidaan pitää tietynlaisena lainsäädännöllisenä epäkohtana samalla työnantajalla määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien osalta.

Jatkuu seuraavalla sivulla…

Tunnetko vuosilomaan liittyvät oikeutesi?

Minkä verran minulle kertyy vuosilomaa työsuhteen alussa?

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, eli ajalla 1.4.–31.3. lomaa kertyy yhteensä 30 kalenteripäivää. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (eli 31.3. mennessä) jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työsuhteen alussa kannattaa yrittää sopia jo työsopimuksessa siitä, että vuosilomaa kertyisi heti työsuhteen alusta lähtien 2,5 pv/kk.

Lomaa kertyy täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta, eli niiltä kalenterikuukausilta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää (esim. äitiysvapaan aika on työssäolon veroista aikaa). Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Valtiolla, kunnalla ja yliopistolla työskennellessä vuosilomaa kertyy virka- ja työehtosopimuksen taulukkojen mukaisesti palvelusvuosiin pohjautuen.

Kuuluuko minulle maksaa lomarahaa?

Lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin. Lomarahan maksamisesta, joka on useimmiten 50 % lomapalkan määrästä, on sovittu työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa.

Kertyykö minulle lomaa perhevapaiden ajalta?

Vuosilomalain perusteella työssäolon veroisena aikana pidetään mm. äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikaa, eli vuosilomaa kertyy näiltä ajoilta täysimääräisesti.

Voiko työnantaja pakottaa pitämään kertyneet vuosilomani irtisanomisajalla? 

Vuosiloma voidaan määrätä pidettäväksi ainoastaan lomakaudella (2.5.–30.9). Käytännössä kesäloman osuus, joka kertyi 31.3. mennessä, voidaan määrätä pidettäväksi irtisanomisajalla, jos irtisanomisaika sijoittuu ajalle 2.5.- 30.9. Loman ajankohdasta tulee kuitenkin ilmoittaa kuukautta ennen loman alkamista, tai jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Milloin vuosiloma tulee antaa?

Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana. Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on pääsääntöisesti annettava yhdenjaksoisena, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa 12 arkipäivää ylittävän loman osalta. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Eli työntekijä ja työnantaja voivat sopia siitä, että työntekijä pitää lomaa jo kalenterivuoden alusta ennen lomanmääräytymisvuoden (31.3.) päättymistä, tai että hän pitää sen vasta seuraavan kalenterivuoden puolella ennen 2.5. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Eli 30 päivän lomasta voidaan 18 päivää sopia pidettäväksi vasta seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä.

Lue koko juttu Liiketalous 2/15 -lehdestä

Teksti: Työsuhdelakimies Anna Hellén

Voiko lomalla oikeasti lomailla?

Ajatus kesälomasta saa hymyn huulille. Kesä on ovella ja pian koittaa useilla myös loman aika. Kesälomaan yhdistyy paljon odotuksia ja osa saattaa kokea jopa stressiä loman suunnittelusta. Kysymyksiä on monenlaisia. Milloin voi pitää lomaa? Kenen kanssa loman viettää? Millaisia suunnitelmia tekee? Milloin on parhaat lomasäät? Onko töistä oikeasti mahdollisuus irrottautua lomalla?

Työpaikoilla säästetään lomaresursseista

Viime vuosien trendi on ollut, että yritykset odottavat työntekijän hoitavan työasioita lomallaankin. Heinäkuu on yleisin lomakuukausi Suomessa, mutta monissa kansainvälisissä yrityksissä tehdään töitä myös heinäkuussa. Tämä voi aiheuttaa painetta. Lain mukaan lomalla ei kuitenkaan tarvitse tehdä töitä. Jos lomalla joutuu esimerkiksi päivystämään, pitäisi siitä maksaa erillinen korvaus. Käytännössä monilla työpaikoilla säästetään eikä oteta kesätyöntekijöitä. Kussakin työyhteisössä on oma kulttuurinsa ja omat tavat toimia myös lomien suhteen. Mikäli kesätyöntekijää ei palkata, olisi hyvä sopia etukäteen kuka sijaistaa loman aikana ja miten työt jaetaan.

Kenelle loma kuuluu lain mukaan?

Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai alle 35 tuntia eikä siten ansaitse lainkaan vuosilomaa, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa.

Rajojen asettaminen on sinun tehtäväsi

Näin sanoo laki, mutta miten asia käytännössä toteutuu? Onko loma työntekijän omaa aikaa, jolloin on mahdollista viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa vai vietetäänkö loma niin, että työnantaja hyötyy siitä? Rajojen asettaminen ei aina ole helppoa. Voi olla vaikeaa sanoa ei, varsinkin jos työpaikalla on ollut taloudellisia haasteita ja esimerkiksi YT:den uhka leijuu ilmassa. Toisaalta varmaa työpaikkaa ei tänä päivänä ole kenelläkään ja kannattaa muistaa, että jos sanot ”kyllä” työnantajalle, samalla sanot ”ei” omalle hyvinvoinnille ja perheellesi. Työnteko loman aikana on pois yhteiseltä perhe- tai parisuhdeajalta.

Ilman lomaa ei kukaan jaksa

Loman merkitystä terveyteen on tutkittu jonkin verran. Tutkimuksissa on todettu, että loman pitämättä jättäminen nostaa riskiä sairastua sydänoireisiin. Psyykkisen hyvinvoinnin on tutkimuksissa todettu paranevan jo lyhemmänkin loman aikana. Palautumiseen tarvittavan ajan kesto riippuu työntekijän kuormittumisen määrästä. Tutkimuksissa on todettu myös, että mitä kuormittuneempi työntekijä on, sitä pidempi irtautuminen työstä on tarpeen. Yllättävää kyllä, loman hyvinvointivaikutukset ovat lyhytkestoisia. Tästä syystä suositellaan, että lomia kannattaa pitää vuoden aikana useampia.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA!

Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikana

Aiemmin lain mukaan työntekijällä ei ole ollut oikeutta siirtää vuosilomaa myöhempään ajankohtaan, jos on sairastunut vuosiloman aikana, ja sairauden kesto on ollut alle seitsemän kalenteripäivää. Yli seitsemän kalenteripäivää kestävän työkyvyttömyyden osalta vuosiloman sai siirrettyä, jos työntekijä on pyytänyt sitä ilman aiheetonta viivytystä. Muutosten myötä työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa tai sen osa siirretyksi vuosiloman aikaan sijoittuvan työkyvyttömyysjakson vuoksi jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Vuosiloman siirtoa tulee pyytää, ja työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Siirto-oikeus koskee lakisääteistä vuosilomaa. Se tarkoittaa enintään 24 päivän lomaa alle vuoden
jatkuneissa työsuhteissa ja 30 päivän lomaa yli vuoden jatkuneissa työsuhteissa.

Kuluuko minulta lomapäiviä, jos sairastun lomani aikana perjantaina?

Vuosilomalaki oikeuttaa vuosiloman siirtoon, jos työntekijä sairastuu vuosiloman aikana. Loman siirtoa on pyydettävä, ja työnantaja voi edellyttää lääkärintodistuksen toimittamista. Selvitä, mikä on työpaikkasi käytäntö, eli edellyttääkö työnantaja lääkärintodistuksen toimittamista jo heti ensimmäiseltä sairauspäivältä. Esimerkiksi jos sairastut kesken lomaasi perjantai-iltana, ja ilmoitat tästä työnantajallesi, sekä toimitat työnantajan tätä edellyttäessä lääkärintodistuksen, ei lauantai ja tätä mahdollisesti seuraavan viikon lomapäivät kulu sairausloman aikana.

Milloin voin pitää sairauden vuoksi siirretyt lomapäiväni?

Sairauden vuoksi siirretty kesäloma on annettava kesälomakaudella (eli syyskuun loppuun mennessä), ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana, ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella.
Työnantaja päättää siirretyn loman ajankohdan. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

Teksti: Työsuhdelakimies Anna Hellén