Ryhmädynamiikka työpaikalla

Maanantaiaamun tiimipalaveri keskiverto työpaikalla: tiimin esimies puhuu, muutama kuuntelee, osa näpertelee puhelimensa kanssa, yksi poistuu puhumaan puhelua ja kaksi tiimin jäsentä supisee keskenään. Tehokasta työskentelyäkö?

Tämä on tuttu tilanne monille. Mitä tiimipalaverissa todellisuudessa oli käynnissä? Harva työ on jatkuvasti yksin tehtävää työtä. Useimmiten työskentelemme osan ajasta toisten kanssa erilaisissa ryhmissä tai tiimeissä. Ryhmädynamiikka sanelee, miten hyvin tai huonosti ryhmä toimii.

Mikä määrittää ryhmän tai tiimin?

Kun enemmän kuin 2 ihmistä tekee yhdessä töitä, on muodostunut ryhmä. Ryhmät voivat olla isoja tai pieniä, ne voivat tavata päivittäin tai kerran kuukaudessa. Jokainen meistä on kuulunut tai kuuluu parhaillaan joihinkin ryhmiin ja jokaisella meistä on erilaisia kokemuksia ryhmätyöstä. On työpaikkoja, joissa tiimityö sujuu helposti ja ryhmä työskentelee tehokkaasti. On myös työpaikkoja, joissa tiimityö on vaikeaa, tieto ei kulje ja asioita ei saada vietyä eteenpäin. Mistä nämä erot sitten johtuvat?

Historiaa
Sosiaalipsykologi Kurt Lewin on lanseerannut termin ”ryhmädynamiikka” 1940 -luvulla. Lewin huomasi tutkimustensa pohjalta, että ihmiset ottavat tietynlaisia rooleja ja tietynlaiset käyttäytymismallit ovat vallalla ryhmässä. Ryhmädynamiikka kuvaa ryhmän eri vaiheita ja ryhmän jäsenten käyttäytymistä.
Vuonna 1965 psykologi Bruce Tuckman julkaisi tutkimuksensa pohjalta ryhmän kehitysvaiheet.

Seuraavat vaiheet ovat löydettävissä ryhmien muodostumisessa:

1. Muotoutumisvaihe
2. Kuohuntavaihe
3. Normien luominen
4. Toteuttamisvaihe
5. Ryhmän päättäminen

Kaikki vaiheet eivät aina toteudu järjestyksessä. Jokin ryhmä saattaa juuttua kuohuntavaiheeseen eikä koskaan pääse kunnolla eteenpäin normien luomiseen tai toteuttamisvaiheeseen. Yllä kuvattu tiimi oli juuttunut kuohuntavaiheeseen. Kuohuntavaihe on kuormittava kaikille sen jäsenille ja paljon työaikaa ja energiaa valuu hukkaan.

Jatkuu seuraavalla sivulla…