Työelämän joustot työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi

Myös omaishoitajilla on oikeuksia

Lähes jokaisella suomalaisella tulee jossain vaiheessa elämässä eteen tilanne, jossa omainen sairastuu. Suomessa omaisia tai läheisiä auttavia arvioidaan olevanyhteensä noin 1,2 miljoonaa, joista pääasiallisia auttajia on noin 300 000. Liki 700 000 työssäkäyvää eli joka kolmas työssäkäyvä huolehtii ansiotyön ohella apua tarvitsevasta läheisestään. Noin 65 000 suomalaisen arvioidaan toimivan etäomaishoitajina.

Tyypillistä etäomaishoitajuudelle on, että hoiva vaatii jatkuvaa sitoutumista ja on usein sekä taloudellisesti että henkisesti varsin raskasta. Omainen voi matkustaa joka viikonloppu huolehtimaan läheisestään auttaen kodinhoidollisissa ja ruokahuollon tehtävissä, ja siten varmistaa läheisensä pärjäämisen seuraavan viikon aikana. Viikolla etäomaishoitaja saattaa olla jatkuvasti yhteydessä läheiseensä puhelimitse tai muita sähköisiä keinoja käyttäen.

Omaishoitajat- ja läheiset liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomen mukaan Suomessa on melko paljon mahdollisuuksia erilaisiin työelämän joustoihin. Ongelma on se, ettei niistä joko tiedetä tai tiedoteta työpaikoilla. Omaisen hoitoa pystyy järjestelemään mm. liukuvan työajan, lyhennetyn työajan, osa-aikaeläkkeen, vuorotteluvapaan, omaishoitajien hoitovapaan, säästövapaan tai työaikapankin kautta.

Suu auki työpaikalla

Tuomen mukaan vain noin puolet hoivaajista kertoo työpaikoilla omasta tilanteestaan, jolloin kaikkia käytössä olevia joustoja ei ehkä tule otettua käyttöön. ”Avoin keskustelu olisi molempien etujen mukaista: hyvä työntekijä pystyy jatkamaan työssään, poissaolot vähenevät, työnantajan ei tarvitse ryhtyä uusiin rekrytointeihin ja työnantaja saa mainetta hyvänä ja henkilöstönsä hyvinvoinnista kiinnostuneena ja välittävänä työnantajana.” Tuomi sanoo.

Teksti: Kati Oksman