Avainsana: hyvinvointi

Hyvän mielen työpaikka

Millaista on hyvän mielen työpaikassa?

Rekrytoijana kysyn usein työhaastattelussa hakijoilta ”millainen on työpaikka, jossa viihdyt?” Vastaukset ovat yllättävän samankaltaisia. Hyvän mielen työpaikassa on mukavat työkaverit ja reilua johtamista. Ei ole selkään puukottamista ja eikä liian kiire. Annetaan vastuuta ja vältetään liiallista mikromanageerausta.

Tutkimustenkin mukaan eniten suomalaisten viihtymistä työpaikalla edesauttavat työkaverit. Myös työn sisältö ja vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeitä asioita, lisäksi joustavuutta ja etätyön mahdollisuutta arvostetaan. Huono pomo voi äkkiä pilata hyvän työpaikan. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan huono pomo on syynä 80 prosentissa vapaaehtoisista irtisanoutumisista.

Saako työpaikalla nauraa?

Suomalaisissa työpaikoissa on yllättävän hauskaa. Oikotien tekemän tutkimuksen mukaan 84 % kertoi nauravansa töissä. Nauraminen on hyväksi terveydelle, se rentouttaa ja saa aikaan yhteenkuuluvuutta. Nauretaanko sinun työpaikallasi?

Naurun tappaa usein kiire ja kiireestä aiheutuu stressiä. Liiallinen stressi haittaa työssä viihtymistä. Samaisen tutkimuksen mukaan 56 % kaikista vastaajista kertoi stressaavansa työssään. Stressiä pystyy vähentämään purkamalla kiireen tunnetta. Asiaa auttaa myös jos työntekijä kokee, että häntä kuunnellaan ja ettei ole yksin ongelmien kanssa.

Miten luodaan hyvä työilmapiiri?

Hyvän työilmapiirin luominen ei ole vaikeaa. Kun tahtotila on yhteinen, alkaa muutos näkyä. Johton tehtävänä on luoda perusedellytykset tasa-arvoiselle ja reilulle kohtelulle. Esimiehiä kannattaa kouluttaa ja antaa heille eväitä johtamiseen. Yksilön tasolla vastuun antaminen ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ovat tärkeitä. Kun työn raamit ovat selvät ja työntekijä tietää mitä häneltä odotetaan, on helppo tehdä töitä.

Pätevän johdon lisäksi ilmapiiristä on vastuussa jokainen yksittäinen työntekijä. Se näkyy siinä, miten kohtelemme työkaveria ja miten osaamme ottaa ristiriitatilanteet esille. Jokainen voi sanoa kiitos hyvin tehdystä työstä, se ei ole pelkästään esimiehen tehtävä. Myönteinen ruokkii myönteistä ja kielteinen kielteistä. Olisi tärkeää myös, että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Voimme kukin vaikuttaa omalta osaltamme siihen, että kaikista pidetään huolta ja kaikki kutsutaan mukaan.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA

Pitkäaikaissairaudet eivät enää estä työssäkäyntiä

Työn tekeminen on monelle yksi elämän kulmakivistä. Se tarjoaa sosiaalisen ympäristön, toimeentulon, ja antaa mielekkyyttä elämään.

Työ tukee terveyttä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen voi olla kova pala purra, vaikka arkiaamuna joskus haikailisikin eläkepäivien auvon perään.

Lääketeollisuuden säätiön viime vuonna julkaisemassa kirjasessa Lääkkeet ja työkyky, käsitellään pitkäaikaissairaiden työkyvyn säilyttämistä oikeanlaisen hoidon avulla. Työkyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään, tai työuran loppuun asti, on sekä yksilön että kansantalouden kannalta merkityksellistä.

Ennen nopeasti työkyvyttömyyteen johtavien sairauksien kanssa pystyy nykyisin elämään sopivan hoidon avulla. Monet krooniset sairaudet ovat arkistuneet, kun sairastunut voi lääkehoidolla elää tavanomaista elämää. Esimerkiksi syöpään tai reumaan sairastuneet voivat oikeanlaisen hoidon avulla säilyttää työkykynsä, eikä astman takia joudu enää sairauslomalle. Diabeteskin on monella sairastuneella lääkehoidon ansiosta oireeton.

Kirjassa käsitellään myös epilepsian, MS-taudin, kiputilojen, influenssan, sydän- ja verisuonitautien sekä suolistosairauksien hoidettavuutta. Monet vakaviin tauteihin on olemassa nykyisin hoitoja, joilla yksilön toimintakyky säilyy, ja taudin oireet pysyvät kurissa.

Kasvava huolenaihe työ- ja toimintakyvyn kannalta on masennus. Työkyvyn menettämisen yleisin syy on ollut vuosituhannen vaihteesta lähtien mielenterveyshäiriöt. Masennuksesta johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Aikaisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia.

Vuonna 2013 Suomessa työkyvyttömyyseläkettä sai yli 180 000 henkilöä, joista noin 11 prosenttia sai osatyökyvyttömyyseläkettä. Vuosittain noin 20 000 henkeä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Työterveyslaitoksen mukaan vuonna 2010 menetettiin 308 000 työvuotta ennenaikaisen eläköitymisen vuoksi.

Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä on kuitenkin pienentynyt kymmenen vuoden takaisesta yli kuudellakymmenellätuhannella. Lääkkeet ja työkyky julkaisu pitää pienentynyttä työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrää merkkinä lääkehoidon kehittymistä viime vuosikymmeninä.

Kirjanen korostaa lääkkeiden merkitystä työkyvyn säilyttäjänä, ja se painottaa uusien lääkkeiden saatavuutta kuluttajalle kohtuullisin hinnoin. Tämä tarkoittaa lääkkeen päätymistä Kela-korvauksen piiriin.

Suomessa lääkkeiden Kela-korvaavuudesta päättää hintalautakunta, joka tasapainoilee lääkkeiden tehokkuuden ja lääkeyritysten asettamien hintojen välillä. Joskus uudet ja tehokkaat lääkkeet jäävät kuluttajan saavuttamattomiin hintansa puolesta, kun hintalautakunta päättää, etteivät lääkkeen hyödyt ole tasapainossa hinnan kanssa.

Tähän Bermudan kolmioon, jossa pyörivät hintalautakunta, lääkeyritykset ja sairastunut ihminen, Lääkkeet ja työkyky -julkaisu antaa vastaukseksi, että mahdollisimman uudet ja tehokkaat lääkkeet on saatava sairastuneelle hinnasta huolimatta.

Julkaisu puhuu myös terveydenhuollon panostusten puolesta. Terveydenhuollolla on elintärkeä rooli ohjata potilas ajoissa oikeanlaisen hoidon pariin.

Kirjasessa korostetaan vastuun jakamista yksilön työkyvystä, vaikka loppupeleissä jokainen on vastuussa itsestään. Terveydenhuollon tehtävä on olla valmiina huomaamaan ja hoitamaan sairaudet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yksilö voi kuitenkin elämänvalinnoillaan edesauttaa terveyden säilymistä, mutta aina siitäkään ei ole apua. Onneksi lääkehoidot kehittyvät, jotka auttavat pitkäaikaissairaita pysymään toimintakunnossa, ja mikä tärkeintä, elämään oireetonta elämää.

Teksti: Minna-Riikka Härkönen

Intuitio – kuuletko sisäisen äänesi?

Sanakirjan mukaan intuitio tarkoittaa seuraavia: oivallus, näkemys, vaisto, ennakoiva tunnetila, välitön tajuaminen, aavistus. Myös niin sanottu

Sonja Vainio, työnohjaaja (STOry) MB-Elämäntaidonvalmentaja.
Sonja Vainio, työnohjaaja (STOry) MB-Elämäntaidonvalmentaja.

hiljainen tieto on intuitioon pohjautuvaa tietoa.

Intuitio busineksessä

Viime vuosina intuitiosta on alettu puhua enemmän. Aiheesta kiinnostuneita on enenevässä määrin myös liiketalouden alalla. Intuition käyttöä yritysten johtajien kesken on tutkittu. Weston H. Agor Texasin yliopistosta tutki 2000 johtajan intuition käyttöä ja sai selville, että organisaation korkeimman tason johtajat käyttivät useammin intuitioon pohjautuvaa päätöksentekoa kuin organisaatioiden alemmilla tasoilla olevat johtajat. Nämä intuitiota hyödyntävät johtajat kävivät läpi aiheeseen liittyvän tiedon ensin, mutta jos tieto oli puutteellista tai jatkuvasti muuttuvaa, luottivat he ensisijaisesti intuitioonsa päätöksen teossa.

Onko intuitio huuhaata?

Intuitiota on aiemmin pidetty jonkinlaisena hömppänä ja se on perinteisesti liitetty taiteilijoihin, ennustajiin ja mystikkoihin. Jostain syystä osa ihmisistä kokee intuition pelottavana asiana. Intuitiota kun ei voi ”tieteellisesti todistaa.” Onneksi yleinen asenne on muuttumassa hyväksyvämpään suuntaan.

Suomessa intuition tutkiminen on ollut melko vähäistä, mutta lisääntyy koko ajan. Asta Raami ja Samu Mielonen tutkivat intuitiota kolme vuotta kestäneessä ”Intuitio luovissa prosesseissa” -tutkimushankkeessa, joka valmistui 2012. Raami ja Mielonen ovat tehneet paljon töitä töitä sen eteen, että julkinen mielipide intuitiota kohtaan muuttuisi myönteisemmäksi. Tälläkin hetkellä Raami ja Mielonen kouluttavat aktiivisesti halukkaita intuitioon liittyvissä koulutuksissa. Intuitio on alkanut kiinnostaa muitakin tutkijoita ja lisää uutta tietoa aiheesta on saatavilla.

Kuka voi käyttää intuitiota?

Kaikilla meillä on intuitio, jota kutsutaan myös sisäiseksi ääneksi. Intuitio toimii jokaisella jo lapsesta lähtien. Valitettavasti kulttuurissamme ei opeteta kuuntelemaan intuitiota. Rationaalisuuden ajalla on korostunut tarve järkiperäistää asioita. Jos jokin asia on tieteellisesti todistettavissa, niin vasta sitten uskomme siihen. Tämä on harmillista, sillä jos teemme päätökset pelkästään tietoon pohjautuen, jää paljon tärkeää päätöksentekoon liittyvää hyödyntämättä. Toisin sanoen, teemme helpommin virhepäätöksiä, jos emme hyödynnä intuitiota.

Teksti: Sonja Vainio. Kirjoittaja on työnohjaaja (STOry) MB-Elämäntaidonvalmentaja ja on toiminut rekrytointikonsulttina 5 vuotta sekä coachannut useita työnhakijoita. Mikäli haluat päivittää ansioluetteloasi ammattilaisen kanssa tai kaipaat sparrausapua työnhakuun, ota yhteyttä: www.valmennusvainio.com

Kiinnostuitko? Lue koko juttu Liiketalous -lehdestä.