Avainsana: onnellisuus

Hyvän mielen työpaikka

Millaista on hyvän mielen työpaikassa?

Rekrytoijana kysyn usein työhaastattelussa hakijoilta ”millainen on työpaikka, jossa viihdyt?” Vastaukset ovat yllättävän samankaltaisia. Hyvän mielen työpaikassa on mukavat työkaverit ja reilua johtamista. Ei ole selkään puukottamista ja eikä liian kiire. Annetaan vastuuta ja vältetään liiallista mikromanageerausta.

Tutkimustenkin mukaan eniten suomalaisten viihtymistä työpaikalla edesauttavat työkaverit. Myös työn sisältö ja vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeitä asioita, lisäksi joustavuutta ja etätyön mahdollisuutta arvostetaan. Huono pomo voi äkkiä pilata hyvän työpaikan. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan huono pomo on syynä 80 prosentissa vapaaehtoisista irtisanoutumisista.

Saako työpaikalla nauraa?

Suomalaisissa työpaikoissa on yllättävän hauskaa. Oikotien tekemän tutkimuksen mukaan 84 % kertoi nauravansa töissä. Nauraminen on hyväksi terveydelle, se rentouttaa ja saa aikaan yhteenkuuluvuutta. Nauretaanko sinun työpaikallasi?

Naurun tappaa usein kiire ja kiireestä aiheutuu stressiä. Liiallinen stressi haittaa työssä viihtymistä. Samaisen tutkimuksen mukaan 56 % kaikista vastaajista kertoi stressaavansa työssään. Stressiä pystyy vähentämään purkamalla kiireen tunnetta. Asiaa auttaa myös jos työntekijä kokee, että häntä kuunnellaan ja ettei ole yksin ongelmien kanssa.

Miten luodaan hyvä työilmapiiri?

Hyvän työilmapiirin luominen ei ole vaikeaa. Kun tahtotila on yhteinen, alkaa muutos näkyä. Johton tehtävänä on luoda perusedellytykset tasa-arvoiselle ja reilulle kohtelulle. Esimiehiä kannattaa kouluttaa ja antaa heille eväitä johtamiseen. Yksilön tasolla vastuun antaminen ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ovat tärkeitä. Kun työn raamit ovat selvät ja työntekijä tietää mitä häneltä odotetaan, on helppo tehdä töitä.

Pätevän johdon lisäksi ilmapiiristä on vastuussa jokainen yksittäinen työntekijä. Se näkyy siinä, miten kohtelemme työkaveria ja miten osaamme ottaa ristiriitatilanteet esille. Jokainen voi sanoa kiitos hyvin tehdystä työstä, se ei ole pelkästään esimiehen tehtävä. Myönteinen ruokkii myönteistä ja kielteinen kielteistä. Olisi tärkeää myös, että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Voimme kukin vaikuttaa omalta osaltamme siihen, että kaikista pidetään huolta ja kaikki kutsutaan mukaan.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA

Osaaja -seminaari ylitti kaikki odotukset

Liiketalouden Liitto LTA:n Osaaja 2014 -seminaari järjestettiin 16.5.2014 Hämeenlinnassa, Sokos Hotelli Vaakunassa. Kevään huipputapahtuma toi paikan päälle paitsi innostuneen yleisön, myös loisteliaat puhujat. Koko päivän kestänyt seminaari oli todellista osaamisen ilotulitusta aamiaisesta iltapäiväkahveihin asti. Esiintyjien yleisölle jakama tietotaito ei takuulla jättänyt ketään kylmäksi ja vaikka jokainen puhuja edustikin hieman eri aloja ja näkökulmia, kietoutui päivän anti tiukasti osaamisen, asialle omistautumisen, uskalluksen ja rohkea tekemisen ympärille.

veetikallio1_netti
Veeti Kallio. Kuva: Eero Nerelli-Antell

Jokainen meistä löytää pienen itsetutkiskelun kautta itsestään hyviä ja huonoja puolia. Tyypillinen neuvo on, että hyviä puolia tulisi korostaa ja huonoista puolistaan mielellään hankkiutua eroon. Osaaja-seminaarissa ensimmäisenä esiintynyt artisti, totuuden ja onnen ystävä Veeti Kallio toi esiin kuitenkin toisenlaisen ajattelutavan: myös huonot puolet voi ja pitää yrittää kääntää vahvuuksiksi.
– Jos yrität hankkiutua huonoista puolistasi eroon, otat riskin, että menetät tällöin myös itsestäsi jotain tärkeää.

hale_okkonen_netti
Hale Okkonen. Kuva: Eero Nerelli-Antell

 

TeliaSonerassa sosiaalisen median asiakaspalvelutoiminnan kehittämisen parissa työskentelevä Hale Okkonen toi esiin sosiaaliseen mediaan liittyviä ennakkoluuloja ja haastoi yleisöä miettimään suhtautumistaan Someen. Hän väitti, että salissa istuvista myös ne, jotka nostivat kätensä ylös kysyttäessä, kuka ei käytä sosiaalista mediaa, itse asiassa kuitenkin tekevät niin.

Sosiaalisen median voima ja mahdollisuudet on havaittu laajalti myös liike-elämässä ja erityisesti markkinoinnin parissa. Somen käyttäminen markkinoijien parissa onkin lisääntynyt huomattavasti suhteellisen lyhyessä ajassa. Epäilijöitäkin edelleen on, mutta heidänkin tulisi ottaa huomioon, että joka vuosi syntyy uusia diginatiiveja lisää.
– Ei voida enää ajatella, että ”some on vain nuorten juttu, ei me tuollaiseen lähdetä”. Tai jos näin ajattelee, käy niin, että kilpailijat menevät ohi oikealta ja vasemmalta.

juha_isosuo_netti
Juha Isosuo. Kuva: Eero Nerelli-Antell

Seminaarin järjestämispaikkakunnalla Hämeenlinnassa on herätty jo aikaisessa vaiheessa siihen, että jotta kaupungilla on valoisa tulevaisuus, on keskustaa voitava kehittää ja selkeyttää.
– ”Jos kaupungilla ei ole selkeää keskustaa, se ei ole oikea kaupunki!” totesi apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, joka vastaanotti toukokuussa Hämeenlinnan kaupungilta polkupyörän oltuaan kaupungin palveluksessa 30 vuotta.

Amin Asikainen_netti
Amin Asikainen. Kuva: Eero Nerelli-Antell

Amin Asikaisen puheenvuorossa korostui nöyryys, voitontahto ja kovalla työllä saavutettavan menestyksen mahdollisuudet. Omalla laillaan hänen elämäntarinassaan huokui konkreettisena se, mistä seminaarin avauspuheenvuorossa lähdettiin liikkeelle. Harva salissa istujista tiesi etukäteen Amin Asikaisesta muuta kuin sen, että hän oli ennen menestynyt nyrkkeilijä ja nykyisin kunnallispoliitikko sekä yrittäjä.

Uran jälkeen elämä on kuitenkin kantanut eteenpäin. Asikainen toimii paikallispolitiikassa, valmentaa ja pyörittää omaa saliaan.Oppejaan Amin jakaa myös mm. yritysporukoille ja muille kuntoilijaryhmille. Asikainen on elävä esimerkki siitä, mihin asti omalla osaamisellaan ja sen kehittämisellä voi päästä, kun on riittävästi tahtoa ja uskallusta. Toisaalta hänestä myös huokuu se, ettei elämä ole suinkaan ohi, vaikka yksi polku siinä päättyykin.

Jarno Limnéll_netti
Jarno Limnéll. Kuva: Eero Nerelli-Antell

 

Sotatieteiden tohtori ja kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll aloitti esityksensä palaamalla päivään, joka on muuttanut hänen elämänsä ja käsityksiään. Koskettavassa tarinassa oli myös kaksi opetusta; ensinnäkin on muistettava nauttia elämän jokaisesta päivästä ja toisekseen, maailma ja tilanteet muuttuvat, yleensä vielä nopeasti ja täysin yllättäen. Erityisen nopeasti tilanteet muuttuvat kybermaailmassa, jossa matka Helsingistä Hämeenlinnaan on yhtä pitkä kuin matka Helsingistä Hongkongiin: vain yksi klikkaus, ilman aika- tai valtiorajoja. Limnéll haastoi yleisöä miettimään, mikä maailmassa nykypäivänä luo turvallisuutta, kun fyysinen ja konkreettinen atomien maailma jossa elämme, on yhä enenevissä määrin yhtenevä ihmisten luoman, keinotekoisen bittien maailman kanssa?

 

André Noël Chaker_netti
André Noël Chaker. Kuva: Eero Nerelli-Antell

André Noël Chaker esiintyi seminaarin viimeisenä ja heti alkuun esitteli itsensä mamuna ja pyyteli pilke silmäkulmassaan anteeksi nuotillista suomeaan. Melkein samassa sivulauseessa hän jo uteli yleisöltä, että mistä se koko päivän aikana puhuttu osaaminen tulee? Teknisen määritelmän mukaan ihmisestä tulee huippuasiantuntija, jos hän viettää jonkun määrätyn asian parissa 10 000 tuntia. Jotta minkään asian parissa jaksaisi olla näin kauan, on sitä kohtaan tunnettava intohimoa. Näin ollen intohimo on osaamisen alkulähde.

Jos Suomea ja suomalaisuutta haluaa myydä ulkomaille, ei kuitenkaan riitä, että mutisee faktoja koska se ei herätä kiinnostusta. Suomalaisten esityksistä puuttuu silti lähes kokonaan emotionaalisuus ja sosiaalinen yhteys kuulijaan, vaikka juuri sitä pitäisi olla esityksestä jopa 65%, jotta se saisi aikaan vaikutuksen. Tätä voi tavoitella esimerkiksi kertomalla faktojen sijaan tarinoita. Sillä tarinat ovat oikeastaan faktajonoja, joilla on sielu.

Lue koko juttu Liiketalous -lehdestä.