Avainsana: parempi työelämä

Hyvän mielen työpaikka

Millaista on hyvän mielen työpaikassa?

Rekrytoijana kysyn usein työhaastattelussa hakijoilta ”millainen on työpaikka, jossa viihdyt?” Vastaukset ovat yllättävän samankaltaisia. Hyvän mielen työpaikassa on mukavat työkaverit ja reilua johtamista. Ei ole selkään puukottamista ja eikä liian kiire. Annetaan vastuuta ja vältetään liiallista mikromanageerausta.

Tutkimustenkin mukaan eniten suomalaisten viihtymistä työpaikalla edesauttavat työkaverit. Myös työn sisältö ja vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeitä asioita, lisäksi joustavuutta ja etätyön mahdollisuutta arvostetaan. Huono pomo voi äkkiä pilata hyvän työpaikan. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan huono pomo on syynä 80 prosentissa vapaaehtoisista irtisanoutumisista.

Saako työpaikalla nauraa?

Suomalaisissa työpaikoissa on yllättävän hauskaa. Oikotien tekemän tutkimuksen mukaan 84 % kertoi nauravansa töissä. Nauraminen on hyväksi terveydelle, se rentouttaa ja saa aikaan yhteenkuuluvuutta. Nauretaanko sinun työpaikallasi?

Naurun tappaa usein kiire ja kiireestä aiheutuu stressiä. Liiallinen stressi haittaa työssä viihtymistä. Samaisen tutkimuksen mukaan 56 % kaikista vastaajista kertoi stressaavansa työssään. Stressiä pystyy vähentämään purkamalla kiireen tunnetta. Asiaa auttaa myös jos työntekijä kokee, että häntä kuunnellaan ja ettei ole yksin ongelmien kanssa.

Miten luodaan hyvä työilmapiiri?

Hyvän työilmapiirin luominen ei ole vaikeaa. Kun tahtotila on yhteinen, alkaa muutos näkyä. Johton tehtävänä on luoda perusedellytykset tasa-arvoiselle ja reilulle kohtelulle. Esimiehiä kannattaa kouluttaa ja antaa heille eväitä johtamiseen. Yksilön tasolla vastuun antaminen ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ovat tärkeitä. Kun työn raamit ovat selvät ja työntekijä tietää mitä häneltä odotetaan, on helppo tehdä töitä.

Pätevän johdon lisäksi ilmapiiristä on vastuussa jokainen yksittäinen työntekijä. Se näkyy siinä, miten kohtelemme työkaveria ja miten osaamme ottaa ristiriitatilanteet esille. Jokainen voi sanoa kiitos hyvin tehdystä työstä, se ei ole pelkästään esimiehen tehtävä. Myönteinen ruokkii myönteistä ja kielteinen kielteistä. Olisi tärkeää myös, että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Voimme kukin vaikuttaa omalta osaltamme siihen, että kaikista pidetään huolta ja kaikki kutsutaan mukaan.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA

Miten selviytyä työpaikan huhumyllystä?

Miten puolustautua huhuja vastaan työpaikalla? Millaisessa työyhteisössä juorutaan ja miksi? Miten kannattaa toimia tilanteessa, jossa on itseä koskevia huhuja?

Onko sinun työpaikallasi tyypillistä juoruilulla? Aina juoruilu ei ole pahasta. Hyväntahtoisessa juoruilussa siirtyy tietoa eteenpäin. Pahantahtoisessa juoruilussa halutaan aiheuttaa vahinkoa ja se ei ole hyväksyttävää.

Huhuille otollinen maaperä

Huhujen syntyminen edellyttää niille hedelmällistä maaperää. Työpaikassa, jossa tieto ei kulje eikä asioista tiedoteta avoimesti, on otollinen huhujen syntymiselle. Ihmisillä on aina tarve tietää ja puhua, se ei poistu mihinkään, vaikka tietoa ei jaettaisi.

Osaako johto kommunikoida avoimesti?

Avoimuus työyhteisössä edellyttää henkistä kypsyyttä siihen, että kaikki eivät ole asioista samaa mieltä, että eriäviä mielipiteitä saa ilmaista ja niistä ei rangaista. Avoimuus edellyttää altistumista kritiikille. Kritiikkiä saatetaan pelätä johdossa ja siksi yrityksen johto on ehkä päättänyt, että asioista ei tiedoteta avoimesti. Joskus voi olla niinkin, että johto ei ole ymmärtänyt avoimen tiedonkulun tärkeyttä. Yritys on saattanut kasvaa nopeasti pienen tutun piirin porukasta isoksi, jolloin tieto ei enää kulje samalla tavalla. Molemmissa tapauksissa on kuitenkin tarve saada tietää ja jos tätä tyhjiötä ei täytetä johdon taholta, niin työntekijät täyttävät sen itse.

Milloin huhut lähtevät liikkeelle?

Muutostilanteet yrityksessä, kuten saneeraus, yhteistoimintaneuvottelut ja yritysostot ovat tyypillisiä tilanteita, jolloin huhut lähtevät liikkeelle. Muutostilanteet ovat pelottavia ja ihmiset haluavat tuntea olonsa turvalliseksi. Mikäli johto on valveutunut, niin he panostavat asioiden tiedottamiseen mahdollisimman paljon. Muutostilanteessa johdon taholta kommunikoidaan mitä on tapahtunut, miksi on tapahtunut ja mitä odotetaan tapahtuvan seuraavaksi.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA…

Etätyön riemut ja haitat

Etätyössä yhdistyy kolme elementtiä: ajallinen jousto, riippumattomuus paikasta ja tekniikka, jolla työ tehdään. Etätyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella, esimerkiksi kotona, kesämökillä tai junassa matkustaessa. Etätyöhön liittyy yleensä tietotekniikan käyttö. Etätyö on työtä, jota voisi työn luonteen puolesta tehdä myös työpaikalla. Suomi on eri tutkimusten mukaan yksi Euroopan kärkimaita etätyössä: arviolta noin 15 prosenttia palkansaajista tekee etätyötä. Tarkkaa määrää on Työterveyslaitoksen mukaan kuitenkin mahdoton sanoa, koska etätyön määritelmät vaihtelevat tutkimuksesta toiseen.

KANSALLINEN ETÄTYÖPÄIVÄ

Microsoft, DNA ja Työterveyslaitos järjestivät Kansallisen Etätyöpäivän viime vuonna lokakuussa. Jo aiempina vuosina etätyöpäivä on ollut suosittu, ja noin 20 000 suomalaista on osallistunut kampanjaan vuositasolla. Missiona on suomalaisten työelämän parantaminen.
‒ Uskomme, että Kansallisen Etätyöpäivän viesti työelämän parantamisesta tulee kantamaan osaltaan kortensa suomalaisesta työstä käytyyn pohdintaan. Olemme itse käytännössä nähneet, miten vastuun ja vapauden antaminen työntekijöille lisää työmotivaatiota ja -tehokkuutta, kertoo henkilöstöjohtaja
Marko Rissanen DNA:sta.

LUOTTAMUS, PELISÄÄNNÖT JA TYÖVÄLINEET

Tärkein etätyön johtamisen kulmakivi on luottamus. Esimiehen tulee luottaa alaistensa kykyyn suunnitella ja priorisoida omaa työtään. Asiaa auttaa, jos organisaatiolla on yhdessä sovitut selkeät pelisäännöt ja tavat toimia. Tärkeitä ovat myös annetut tavoitteet ja aikataulut sekä etätyöhön sopivat työvälineet. Nykyinen tekniikka mahdollistaa sen, että tiimin jäsenet ovat tavoitettavissa, vaikka eivät fyysisesti olekaan samassa paikassa. Monia palavereita voidaan pitää virtuaalisesti. Kaikkea ei voi kuitenkaan hoitaa tietotekniikan avulla, ja siksi on tärkeää myös, että tiimi tapaa kasvotusten. Paraskaan tekniikka ei pysty kilpailemaan kasvotusten keskusteltaessa syntyvän välittömän vuorovaikutuksen kanssa.
ITSENSÄ JOHTAMISEN KYKY

Etätyön on odotettu ratkaisevan monta pulmaa, mutta se tuo myös haasteita. Yhtenä ongelmana on sosiaalisten suhteiden puuttuminen. Ihminen tarvitsee sosiaalisia suhteita, ja monilla tämä sosiaalisuuden tarve täyttyy työpaikalla. Jotkut yrittäjänä yksin työtä tekevät ovat ratkaisseet ongelman tekemällä töitä yhteisessä työtilassa muiden yrittäjien kanssa. Yksin työskentelevien onkin tärkeää luoda itselleen jonkinlainen tukiverkosto. Toinen haaste etätyössä on työajan venyminen. Työ ja vapaa-aika sekoittuvat helposti, kun työpiste on kotona; työt tuntuvat olevan silloin läsnä koko ajan. Joillakin voi olla vaikeuksia irrottautua työstä työpäivän päätyttyä, mikä johtaa helposti liialliseen kuormittumiseen.

Etätyössä on tärkeä ymmärtää, millainen rytmi itselle sopii ja missä ajassa työpäivän työt saa tehtyä. Etätyössä keskeisin johtamisen väline on työntekijän oma kyky johtaa itseään. Kotona työskentely vaatii sopeutumista myös perheeltä, ja lisäksi ergonomia tulisi ottaa huomioon.
EDUT TYÖNTEKIJÄLLE

Monet etätyötä tekevät pitävät joustavuudesta ja mahdollisuudesta rytmittää työaika omien tarpeiden mukaan. Kun aikaa ei kulu työmatkojen kulkemiseen, voi esimerkiksi nukkua aamulla
pidempään. Toisia taas saattaa houkuttaa mahdollisuus käydä harrastamassa urheilua lounastunnilla.
Nykyään työssä on haasteena työn jatkuva keskeytyminen, ja monilla työpaikoilla työskennellään avokonttoreissa. Kotona on mahdollista keskittyä paremmin ja saada tehdä töitä rauhassa.
Tämä lisää tehokkuutta. Työtyytyväisyys paranee, sillä moni perheellinen arvostaa työn ja perhe-elämän joustavampaa yhteen sovittamista. Tämän lisäksi tulee rahallinen säästö työmatkoissa. Joissakin tilanteissa on jopa mahdollista valita asuinpaikka muilla perusteilla kuin työn sijaintipaikan perusteella.

HYÖDYT TYÖNANTAJALLE

Etätyö parantaa työtehoa. Etuna on myös parempi jaksaminen, suurempi työtyytyväisyys ja sitä kautta työuran piteneminen. Työnantajan näkökulmasta säästöjä syntyy myös toimitilojen kustannuksissa, kun kaikille ei tarvita pysyvää työpistettä.

Etätyön mahdollisuus lisää työpaikan houkuttelevuutta rekrytointitilanteessa. Plussana on myös ilmaston vähempi kuormittuminen, kun työmatkaliikenne vähenee. Tämä parantaa
työnantajan ympäristövastuullisuutta.
ETÄTYÖN TULEVAISUUS

Etätyö tuli Suomeen 1980-luvulla. Aikoinaan arvioitiin etätyön yleistyvän nopeasti ja sen uskottiin ratkaisevan muun muassa maaseudun autioitumisen ongelmia. Kovin laajasti etätyötä ei vielä tehdä, mutta suunta on oikea.

Käytännön edellytykset etätyön tekemiseksi ovat olleet olemassa jo pidempään. Asenteet muuttuvat hitaammin. Moni haaveilee siitä, että voisi tehdä töitä mistä päin maailmaa tahansa. Mikä olisikaan sen mukavampaa kuin matkustaa etelän lämpöön pariksi kuukaudeksi ja tehdä töitä sieltä käsin. Tämä vaatii rohkeutta ja luottamusta sekä työnantajalta että työntekijältä. Mitä useampi tämän haaveen toteuttaa, sen helpompaa se on jatkossa muillekin.

SOPIIKO ETÄTYÖ SINULLE?

Tee testi osoitteessa:
http://www.etatyopaiva.fi/fi/artikkelit/66

Näin sisustat etätyöpisteen

Noin kolmasosa palkansaajista tekee ajoittain etätöitä. Toimiva työpiste helpottaa töiden tekemistä myös kotikonttorissa. Kysyimme Koto Sisustussuunnittelun suunnittelijoilta Aino Rajasuolta ja Tiia Turkilta mitä etätyöpisteen sisustamisessa kannattaa ottaa huomioon.

 

  1. Rajaa työtila töille

Työpisteen sijoittamisessa kannattaa huomioida kaikki asunnon kolot ja nurkat, joihin työpöydän voi upottaa. Hyötykäyttöön voi ottaa esimerkiksi portaiden alaosan tai käytävän päädyn. Erottamalla työtilan muusta asunnosta verhoilla tai liukuovilla pysyvät työt työpisteellä ja muu koti jää vapaa-ajan vietolle. Mikäli erillistä tilaa ei asunnosta löydy, kannattaa työpiste sulauttaa huomaamattomasti muuhun sisustukseen.

  1. Säästä silmiäsi toimivalla valaistuksella

Valo ei saa häikäistä silmiä tai heijastua tietokoneen näyttöön. Päivänvalo on valaistuksena miellyttävin, mutta suoraan ikkunan eteen sijoitetussa työpisteessä se saattaa olla myös hallitsematon. Pimeinä vuodenaikoina luonnonvalo riittää harvoin. Silloin omaa jaksamista voi edesauttaa kirkasvalolampuilla. Muuten valaistuksessa kannattaa suosia halogeenien sijaan led-lamppuja, sillä värinätön valo vähentää silmien rasitusta eivätkä ledit lämpene.

  1. Huomioi ergonomia huonekaluissa

Perinteisten toimistokalusteiden sijaan kotikonttoriin voi valita itseään miellyttäviä huonekaluja. Pöytää ja tuolia valitessa on kuitenkin hyvä ottaa huomioon niiden säätömahdollisuudet. Hyvässä tuolissa selkä pysyy suorassa, jalat rennosti maassa ja kädet 90 asteen kulmassa. Mikäli ei halua investoida säädettävään pöytään, voi seinään kiinnitettävällä klaffipöydällä tehdä lisäksi seisomatyöpisteen.

  1. Piilota työt, silloin kun niitä ei tehdä

Säilytä työpisteellä vain olennaiset mapit, paperit ja toimistotarvikkeet. Jotta työpäivän jälkeen ei tarvitse katsella tekemättömiä töitä, olisi tarvikkeet hyvä saada myös piiloon. Esimerkiksi keittiön yläkaapit sopivat hyvin myös työpisteen säilytysratkaisuksi ja ovat lisäksi useimmiten edullisempia kuin varsinaiset toimistokalusteet.

  1. Anna persoonasi näkyä

Väriopin mukaan keltainen aktivoi ja siniset sävyt rauhoittavat, mutta tärkeintä on valita itseään miellyttäviä värejä. Myös työpisteellä pyörivät kalenterit ja muistilaput voi tuunata persoonallisiksi sisustuselementeiksi. Esimerkiksi peltilevystä ja liitutaulumaalista saa askarreltua edullisesti muistitaulun. Kalenterin taas voi laittaa vaikkapa kehyksiin ja seinälle osaksi taulusommitelmaa.

 

Teksti: Tiia Jokela

Kuvat: Shutterstock

Työssä alisuoriutuminen

Työsuhteessa työtä tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan. Työnantaja määrittelee työnjohto-oikeutensa nojalla, ja työsopimukseen perustuen työntekijälle kuuluvat työtehtävät. Työntekijän tulee tehdä ne tehtävät, jotka hänelle on työsopimuksen perusteella määritelty. Entä, jos työnantajan mielestä työntekijä ns. alisuoriutuu hänelle työsopimuksen mukaisesti asetetuissa tehtävissä? Työsopimuslaissa ei ole määritelty terminä alisuoriutumista, vaan tällöin tilannetta saatetaan arvioida työtehtävien laiminlyöntinä.

 

Varoitus on annettava ennen irtisanomista

Työsopimuslain 7 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Saman luvun 2 §:n mukaan työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Jos työntekijä työnantajan näkemyksen mukaan rikkoo työsopimuksensa mukaisia velvoitteita, voidaan työntekijälle antaa varoitus. Varoitus on työnantajan toteuttama työnjohdollinen toimenpide, eikä työntekijää pääsääntöisesti saa irtisanoa, ennen kuin hänelle on annettu varoituksella mahdollisuus korjata menettelynsä. Mikäli työntekijä on eri mieltä varoituksessa esitetyistä perusteista, kuten väitteistä työtehtävien laiminlyönneistä, kannattaa varoitukseen kirjoittaa kirjallinen vastine työnantajalle. Varoitusta ei kuitenkaan voi saada tässä vaiheessa kumottua. Jos työnantaja myöhemmin irtisanoisi työsopimuksen väitettyjen laiminlyöntien jatkumisen johdosta, tulee työnantajan pystyä osoittamaan myös aiemmin annetun varoituksen asianmukaisuus.

Jatkuu seuraavalla sivulla…

Työelämän joustot työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi

Nykylainsäädäntö mahdollistaa jo nykyisin erilaiset joustoja työelämässä. Eniten on tehtävää asenteiden muuttamisessa työpaikoilla, sanovat Väestöliiton erityisasiantuntija Anna Kokko ja STTK:n lakimies Anja Lahermaa. Perheystävälllisyys työpaikoilla tarkoittaa asenteita ja tekoja, joilla on myönteisiä vaikutuksia perheiden arkeen ja hyvinvointiin.

”Perheystävällisyys voi olla pieniäkin tekoja. Esimerkiksi palaveriaikojen muuttaminen ydintyöajalle, jolloin ne eivät mene päällekkäin lapsen päivähoitoon viennin tai noudon kanssa. Keinoja toimia perheystävällisesti on paljon aina työvuorosuunnittelusta etyömahdollisuuksiin. Eri työpaikoille sopivat erilaiset keinot”, sanoo Kokko.

Perheystävällisyys tarkoittaa eri elämänvaiheessa eri asioita. Yksin elävälläkin voi olla hoivavastuuta esimerkiksi iäkkäistä vanhemmistaan. Nykylainsäädäntö ei aina tunnista erilaisia perhemuotoja. Lahermaa on mukana STM:n asettamassa työryhmässä, joka pohtii, miten lainsäädäntöä voisi muuttaa yhdenvertaisemmaksi yksinhuoltaja-, etävanhempi-, adoptio-, monikko-, sateenkaari- ja sijaisperheiden osalta.

Pienen yrityksen voi olla vaikeampi joustaa

Yritykset ovat eri lähtöviivalla kyvyssä joustaa riippuen resursseista, kuten koosta, toimialasta, historiasta ja johtamiskulttuurista.

”Suuryritykset pystyvät usein tekemään paljonkin, jos haluavat. Pienissä yrityksissä, esimerkiksi parturikampaamossa, voi olla suuria haasteita, jos joku sairastuu tai jää perhevapaille. Tällaisissa tapauksissa kyky joustaa voi olla heikompi, vaikka tahto olisi hyvä”, Kokko sanoo.

Jatkuu seuraavalla sivulla…

Voiko lomalla oikeasti lomailla?

Ajatus kesälomasta saa hymyn huulille. Kesä on ovella ja pian koittaa useilla myös loman aika. Kesälomaan yhdistyy paljon odotuksia ja osa saattaa kokea jopa stressiä loman suunnittelusta. Kysymyksiä on monenlaisia. Milloin voi pitää lomaa? Kenen kanssa loman viettää? Millaisia suunnitelmia tekee? Milloin on parhaat lomasäät? Onko töistä oikeasti mahdollisuus irrottautua lomalla?

Työpaikoilla säästetään lomaresursseista

Viime vuosien trendi on ollut, että yritykset odottavat työntekijän hoitavan työasioita lomallaankin. Heinäkuu on yleisin lomakuukausi Suomessa, mutta monissa kansainvälisissä yrityksissä tehdään töitä myös heinäkuussa. Tämä voi aiheuttaa painetta. Lain mukaan lomalla ei kuitenkaan tarvitse tehdä töitä. Jos lomalla joutuu esimerkiksi päivystämään, pitäisi siitä maksaa erillinen korvaus. Käytännössä monilla työpaikoilla säästetään eikä oteta kesätyöntekijöitä. Kussakin työyhteisössä on oma kulttuurinsa ja omat tavat toimia myös lomien suhteen. Mikäli kesätyöntekijää ei palkata, olisi hyvä sopia etukäteen kuka sijaistaa loman aikana ja miten työt jaetaan.

Kenelle loma kuuluu lain mukaan?

Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai alle 35 tuntia eikä siten ansaitse lainkaan vuosilomaa, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa.

Rajojen asettaminen on sinun tehtäväsi

Näin sanoo laki, mutta miten asia käytännössä toteutuu? Onko loma työntekijän omaa aikaa, jolloin on mahdollista viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa vai vietetäänkö loma niin, että työnantaja hyötyy siitä? Rajojen asettaminen ei aina ole helppoa. Voi olla vaikeaa sanoa ei, varsinkin jos työpaikalla on ollut taloudellisia haasteita ja esimerkiksi YT:den uhka leijuu ilmassa. Toisaalta varmaa työpaikkaa ei tänä päivänä ole kenelläkään ja kannattaa muistaa, että jos sanot ”kyllä” työnantajalle, samalla sanot ”ei” omalle hyvinvoinnille ja perheellesi. Työnteko loman aikana on pois yhteiseltä perhe- tai parisuhdeajalta.

Ilman lomaa ei kukaan jaksa

Loman merkitystä terveyteen on tutkittu jonkin verran. Tutkimuksissa on todettu, että loman pitämättä jättäminen nostaa riskiä sairastua sydänoireisiin. Psyykkisen hyvinvoinnin on tutkimuksissa todettu paranevan jo lyhemmänkin loman aikana. Palautumiseen tarvittavan ajan kesto riippuu työntekijän kuormittumisen määrästä. Tutkimuksissa on todettu myös, että mitä kuormittuneempi työntekijä on, sitä pidempi irtautuminen työstä on tarpeen. Yllättävää kyllä, loman hyvinvointivaikutukset ovat lyhytkestoisia. Tästä syystä suositellaan, että lomia kannattaa pitää vuoden aikana useampia.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA!

Pitkäaikaissairaudet eivät enää estä työssäkäyntiä

Työn tekeminen on monelle yksi elämän kulmakivistä. Se tarjoaa sosiaalisen ympäristön, toimeentulon, ja antaa mielekkyyttä elämään.

Työ tukee terveyttä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen voi olla kova pala purra, vaikka arkiaamuna joskus haikailisikin eläkepäivien auvon perään.

Lääketeollisuuden säätiön viime vuonna julkaisemassa kirjasessa Lääkkeet ja työkyky, käsitellään pitkäaikaissairaiden työkyvyn säilyttämistä oikeanlaisen hoidon avulla. Työkyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään, tai työuran loppuun asti, on sekä yksilön että kansantalouden kannalta merkityksellistä.

Ennen nopeasti työkyvyttömyyteen johtavien sairauksien kanssa pystyy nykyisin elämään sopivan hoidon avulla. Monet krooniset sairaudet ovat arkistuneet, kun sairastunut voi lääkehoidolla elää tavanomaista elämää. Esimerkiksi syöpään tai reumaan sairastuneet voivat oikeanlaisen hoidon avulla säilyttää työkykynsä, eikä astman takia joudu enää sairauslomalle. Diabeteskin on monella sairastuneella lääkehoidon ansiosta oireeton.

Kirjassa käsitellään myös epilepsian, MS-taudin, kiputilojen, influenssan, sydän- ja verisuonitautien sekä suolistosairauksien hoidettavuutta. Monet vakaviin tauteihin on olemassa nykyisin hoitoja, joilla yksilön toimintakyky säilyy, ja taudin oireet pysyvät kurissa.

Kasvava huolenaihe työ- ja toimintakyvyn kannalta on masennus. Työkyvyn menettämisen yleisin syy on ollut vuosituhannen vaihteesta lähtien mielenterveyshäiriöt. Masennuksesta johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Aikaisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia.

Vuonna 2013 Suomessa työkyvyttömyyseläkettä sai yli 180 000 henkilöä, joista noin 11 prosenttia sai osatyökyvyttömyyseläkettä. Vuosittain noin 20 000 henkeä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Työterveyslaitoksen mukaan vuonna 2010 menetettiin 308 000 työvuotta ennenaikaisen eläköitymisen vuoksi.

Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä on kuitenkin pienentynyt kymmenen vuoden takaisesta yli kuudellakymmenellätuhannella. Lääkkeet ja työkyky julkaisu pitää pienentynyttä työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrää merkkinä lääkehoidon kehittymistä viime vuosikymmeninä.

Kirjanen korostaa lääkkeiden merkitystä työkyvyn säilyttäjänä, ja se painottaa uusien lääkkeiden saatavuutta kuluttajalle kohtuullisin hinnoin. Tämä tarkoittaa lääkkeen päätymistä Kela-korvauksen piiriin.

Suomessa lääkkeiden Kela-korvaavuudesta päättää hintalautakunta, joka tasapainoilee lääkkeiden tehokkuuden ja lääkeyritysten asettamien hintojen välillä. Joskus uudet ja tehokkaat lääkkeet jäävät kuluttajan saavuttamattomiin hintansa puolesta, kun hintalautakunta päättää, etteivät lääkkeen hyödyt ole tasapainossa hinnan kanssa.

Tähän Bermudan kolmioon, jossa pyörivät hintalautakunta, lääkeyritykset ja sairastunut ihminen, Lääkkeet ja työkyky -julkaisu antaa vastaukseksi, että mahdollisimman uudet ja tehokkaat lääkkeet on saatava sairastuneelle hinnasta huolimatta.

Julkaisu puhuu myös terveydenhuollon panostusten puolesta. Terveydenhuollolla on elintärkeä rooli ohjata potilas ajoissa oikeanlaisen hoidon pariin.

Kirjasessa korostetaan vastuun jakamista yksilön työkyvystä, vaikka loppupeleissä jokainen on vastuussa itsestään. Terveydenhuollon tehtävä on olla valmiina huomaamaan ja hoitamaan sairaudet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yksilö voi kuitenkin elämänvalinnoillaan edesauttaa terveyden säilymistä, mutta aina siitäkään ei ole apua. Onneksi lääkehoidot kehittyvät, jotka auttavat pitkäaikaissairaita pysymään toimintakunnossa, ja mikä tärkeintä, elämään oireetonta elämää.

Teksti: Minna-Riikka Härkönen

Millainen on hyvä esimies?

Millainen on suomalainen pomo? Yleinen mielikuva suomalaisesta pomosta on asiakeskeinen, ehkä hieman tunteeton, insinöörimäinen ja hieman kuivakka, mutta myös turvallinen ja ennalta arvattava.

Hyvän esimiehen piirteitä

Minkälaisia ominaisuuksia liitetään hyvään pomoon? Hyvän pomon kuvaillaan olevan tuki tarvittaessa, mutta ei mikromanageri. Hyvä pomo luottaa alaiseen ja antaa alaisen tehdä työnsä rauhassa. Hyvä pomo ei puutu pieniin yksityiskohtiin ja jokapäiväiseen tekemiseen.

Suomessa on totuttu melko itsenäiseen työskentelytyyliin. Tilanne voi olla toisenlainen, jos työskentelee ulkomaalaisen esimiehen alaisuudessa. Muun muassa ranskalainen johtamistyyli tuntuu olevan suomalaisen johtamistyylin vastakohta. Ranskassa ei luoteta alaiseen samalla tavalla kuin Suomessa.

Asiantuntijasta esimieheksi

Perinteisesti Suomessa on nostetty pätevä asiantuntija esimiestehtäviin. Hyvä asiantuntija ei kuitenkaan ole automaattisesti hyvä esimies. Wikipedian mukaan asiantuntija on henkilö, jolla on kanssaihmisiään selvästi perusteellisemmat ja laajemmat tiedot joltakin alalta. Asiantuntija siis tietää paljon, mutta pelkästään tietäminen ei tee hyvää esimiestä.
Hyvältä esimieheltä odotetaan aivan toisenlaista osaamista, ennen kaikkea hyviä vuorovaikutustaitoja. Asiantuntijan on toki mahdollista kasvaa hyväksi esimieheksi. Tämä vaatii koulutusta ja uudenlaiseen identiteettiin kasvamista. Organisaatioilta tämän ymmärtäminen on keskeistä. Yrityksen on tärkeää tukea uutta esimiestä, jotta hän pääsee kasvamaan ja kehittymään uudessa roolissaan.

Suomalaiselta esimieheltä puuttuu innostuksen taito

Valmennusyritys Deep Leadin tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisen esimiehen vahvin piire on luotettavuus. Koemme esimiehemme luotettaviksi ja tätä piirrettä arvostetaan. Samaisessa tutkimuksessa heikoimmat arvosanat suomalainen esimies sai innostavuudesta.
Suomalainen esimies nähdään harvoin ”hehkuttajana” ja porukan innostajana. Parhaimmillaan innostus työpaikalla lisää motivaatiota ja yrittämisen halua. Innostus tarttuu muihin ja innostuneisuus tuottaa lisää ideoita.

Esimiehen tunnetaidot

Hyvällä esimiehellä on usein hyvät tunnetaidot. Tunnetaitoja tutkinut amerikkalainen Daniel Goleman on julkaissut kirjan Tunneäly työelämässä. Golemanin mukaan emotionaalinen kyvykkyys selittää parhaiden johtajien tehokkuutta ja onnistumista työssään. Erityisesti motivoinnissa ja kannustamisessa tarvitaan emotionaalista kyvykkyyttä. Emotionaaliset taidot perustuvat tunneälyyn ja niitä voi vahvistaa harjoituksilla.

Kaikkein tärkeimpänä piirteenä hyvässä johtajassa on hyvä itsetuntemus. Kun johtaja tuntee itsensä sekä hyvine että huonoine puoleineen, on hänen helpompi johtaa muita. Hyvän itsetuntemuksen omaava johtaja on tutustunut omiin ”sokeisiin pisteisiinsä” eikä näe niitä vain muissa. Hyvä itsetuntemus auttaa esimiestä näkemään hyvin myös omat positiiviset ominaisuutensa. Kun esimies tietää missä hän on hyvä, voi hän antaa myös alaistensa loistaa.

Lue koko juttu Liiketalous -lehdestä 1/2015

Teksti: Sonja Vainio

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen parantaa työelämää

Työelämä 2020 -hankkeen tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä.

Hankkeen painopisteet ovat osaava työvoima, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä innovointi ja tuottavuus. Näiden kehittämiseen tarjotaan apua ja välineitä työpaikoille.

Vuonna 2012 valmistuneeseen työelämästrategiaan perustuva hanke kokoaa yhteen eri toimijoiden työelämän kehittämiseksi tekemää työtä. Alusta asti mukana ollut STTK seuraa jäsenliittojensa kanssa henkilöstön edustajien toimintaa hankkeen teemojen toteutumisessa. STTK:n tasa-arvoasioista vastaava lakimies Anja Lahermaa muistuttaa Työelämä 2020 -blogissaan, että työelämä paranee esimerkiksi työ- ja perhe-elämän nykyistä paremmalla yhteensovittamisella.

Lahermaata harmittaa, että vaikka pienen lapsen hoitoon tarkoitetut vapaat ovat lain mukaan jaettavissa vanhempien kesken, useimmiten ne käytännössä pitää äiti. – Tarvetta isien pidemmille perhevapaille perustellaan usein sillä, että se parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja palkkakehitystä. Yhtä tärkeä perustelu on isälle vapaiden pitämisestä koituva hyöty ja ilo, Lahermaa kirjoittaa blogissaan.
Hän muistuttaa, että positiiviset vaikutukset heijastuvat työpaikoille lisääntyneenä työhyvinvointina.

Alko tukee isiä

Lahermaa myös haastoi blogissaan Alkon ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKin kertomaan hyväksi koetuista käytännöistä sovittaa yhteen työn ja perhe-elämän vaatimukset.
Alkon henkilöstöpäällikkö Anu Henttonen vastasi Lahermaalle omassa blogissaan, että yrityksessä suhtaudutaan molempien sukupuolten kaikkiin perhevapaan muotoihin myönteisesti. – Isien parantuneet perhevapaaoikeudet näkyvät myös meillä.
Henttosen mukaan Alkossa keskustellaan ja suunnitellaan yhdessä työntekijän kanssa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta.
– Näin kartoitamme yhdessä työntekijän elämäntilanteen haasteita ja suunnittelemme toimivia ratkaisuja.

Työelämä 2020 -hankkeen sivuille pääset tästä.

Teksti: UP/Mika Peltonen