Avainsana: suomalainen työ

Miten selviytyä työpaikan huhumyllystä?

Miten puolustautua huhuja vastaan työpaikalla? Millaisessa työyhteisössä juorutaan ja miksi? Miten kannattaa toimia tilanteessa, jossa on itseä koskevia huhuja?

Onko sinun työpaikallasi tyypillistä juoruilulla? Aina juoruilu ei ole pahasta. Hyväntahtoisessa juoruilussa siirtyy tietoa eteenpäin. Pahantahtoisessa juoruilussa halutaan aiheuttaa vahinkoa ja se ei ole hyväksyttävää.

Huhuille otollinen maaperä

Huhujen syntyminen edellyttää niille hedelmällistä maaperää. Työpaikassa, jossa tieto ei kulje eikä asioista tiedoteta avoimesti, on otollinen huhujen syntymiselle. Ihmisillä on aina tarve tietää ja puhua, se ei poistu mihinkään, vaikka tietoa ei jaettaisi.

Osaako johto kommunikoida avoimesti?

Avoimuus työyhteisössä edellyttää henkistä kypsyyttä siihen, että kaikki eivät ole asioista samaa mieltä, että eriäviä mielipiteitä saa ilmaista ja niistä ei rangaista. Avoimuus edellyttää altistumista kritiikille. Kritiikkiä saatetaan pelätä johdossa ja siksi yrityksen johto on ehkä päättänyt, että asioista ei tiedoteta avoimesti. Joskus voi olla niinkin, että johto ei ole ymmärtänyt avoimen tiedonkulun tärkeyttä. Yritys on saattanut kasvaa nopeasti pienen tutun piirin porukasta isoksi, jolloin tieto ei enää kulje samalla tavalla. Molemmissa tapauksissa on kuitenkin tarve saada tietää ja jos tätä tyhjiötä ei täytetä johdon taholta, niin työntekijät täyttävät sen itse.

Milloin huhut lähtevät liikkeelle?

Muutostilanteet yrityksessä, kuten saneeraus, yhteistoimintaneuvottelut ja yritysostot ovat tyypillisiä tilanteita, jolloin huhut lähtevät liikkeelle. Muutostilanteet ovat pelottavia ja ihmiset haluavat tuntea olonsa turvalliseksi. Mikäli johto on valveutunut, niin he panostavat asioiden tiedottamiseen mahdollisimman paljon. Muutostilanteessa johdon taholta kommunikoidaan mitä on tapahtunut, miksi on tapahtunut ja mitä odotetaan tapahtuvan seuraavaksi.

LUE LISÄÄ SEURAAVALTA SIVULTA…

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen parantaa työelämää

Työelämä 2020 -hankkeen tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä.

Hankkeen painopisteet ovat osaava työvoima, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä innovointi ja tuottavuus. Näiden kehittämiseen tarjotaan apua ja välineitä työpaikoille.

Vuonna 2012 valmistuneeseen työelämästrategiaan perustuva hanke kokoaa yhteen eri toimijoiden työelämän kehittämiseksi tekemää työtä. Alusta asti mukana ollut STTK seuraa jäsenliittojensa kanssa henkilöstön edustajien toimintaa hankkeen teemojen toteutumisessa. STTK:n tasa-arvoasioista vastaava lakimies Anja Lahermaa muistuttaa Työelämä 2020 -blogissaan, että työelämä paranee esimerkiksi työ- ja perhe-elämän nykyistä paremmalla yhteensovittamisella.

Lahermaata harmittaa, että vaikka pienen lapsen hoitoon tarkoitetut vapaat ovat lain mukaan jaettavissa vanhempien kesken, useimmiten ne käytännössä pitää äiti. – Tarvetta isien pidemmille perhevapaille perustellaan usein sillä, että se parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja palkkakehitystä. Yhtä tärkeä perustelu on isälle vapaiden pitämisestä koituva hyöty ja ilo, Lahermaa kirjoittaa blogissaan.
Hän muistuttaa, että positiiviset vaikutukset heijastuvat työpaikoille lisääntyneenä työhyvinvointina.

Alko tukee isiä

Lahermaa myös haastoi blogissaan Alkon ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKin kertomaan hyväksi koetuista käytännöistä sovittaa yhteen työn ja perhe-elämän vaatimukset.
Alkon henkilöstöpäällikkö Anu Henttonen vastasi Lahermaalle omassa blogissaan, että yrityksessä suhtaudutaan molempien sukupuolten kaikkiin perhevapaan muotoihin myönteisesti. – Isien parantuneet perhevapaaoikeudet näkyvät myös meillä.
Henttosen mukaan Alkossa keskustellaan ja suunnitellaan yhdessä työntekijän kanssa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta.
– Näin kartoitamme yhdessä työntekijän elämäntilanteen haasteita ja suunnittelemme toimivia ratkaisuja.

Työelämä 2020 -hankkeen sivuille pääset tästä.

Teksti: UP/Mika Peltonen