Avainsana: työelämä

Pitkäaikaissairaudet eivät enää estä työssäkäyntiä

Työn tekeminen on monelle yksi elämän kulmakivistä. Se tarjoaa sosiaalisen ympäristön, toimeentulon, ja antaa mielekkyyttä elämään.

Työ tukee terveyttä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen voi olla kova pala purra, vaikka arkiaamuna joskus haikailisikin eläkepäivien auvon perään.

Lääketeollisuuden säätiön viime vuonna julkaisemassa kirjasessa Lääkkeet ja työkyky, käsitellään pitkäaikaissairaiden työkyvyn säilyttämistä oikeanlaisen hoidon avulla. Työkyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään, tai työuran loppuun asti, on sekä yksilön että kansantalouden kannalta merkityksellistä.

Ennen nopeasti työkyvyttömyyteen johtavien sairauksien kanssa pystyy nykyisin elämään sopivan hoidon avulla. Monet krooniset sairaudet ovat arkistuneet, kun sairastunut voi lääkehoidolla elää tavanomaista elämää. Esimerkiksi syöpään tai reumaan sairastuneet voivat oikeanlaisen hoidon avulla säilyttää työkykynsä, eikä astman takia joudu enää sairauslomalle. Diabeteskin on monella sairastuneella lääkehoidon ansiosta oireeton.

Kirjassa käsitellään myös epilepsian, MS-taudin, kiputilojen, influenssan, sydän- ja verisuonitautien sekä suolistosairauksien hoidettavuutta. Monet vakaviin tauteihin on olemassa nykyisin hoitoja, joilla yksilön toimintakyky säilyy, ja taudin oireet pysyvät kurissa.

Kasvava huolenaihe työ- ja toimintakyvyn kannalta on masennus. Työkyvyn menettämisen yleisin syy on ollut vuosituhannen vaihteesta lähtien mielenterveyshäiriöt. Masennuksesta johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Aikaisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia.

Vuonna 2013 Suomessa työkyvyttömyyseläkettä sai yli 180 000 henkilöä, joista noin 11 prosenttia sai osatyökyvyttömyyseläkettä. Vuosittain noin 20 000 henkeä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Työterveyslaitoksen mukaan vuonna 2010 menetettiin 308 000 työvuotta ennenaikaisen eläköitymisen vuoksi.

Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä on kuitenkin pienentynyt kymmenen vuoden takaisesta yli kuudellakymmenellätuhannella. Lääkkeet ja työkyky julkaisu pitää pienentynyttä työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrää merkkinä lääkehoidon kehittymistä viime vuosikymmeninä.

Kirjanen korostaa lääkkeiden merkitystä työkyvyn säilyttäjänä, ja se painottaa uusien lääkkeiden saatavuutta kuluttajalle kohtuullisin hinnoin. Tämä tarkoittaa lääkkeen päätymistä Kela-korvauksen piiriin.

Suomessa lääkkeiden Kela-korvaavuudesta päättää hintalautakunta, joka tasapainoilee lääkkeiden tehokkuuden ja lääkeyritysten asettamien hintojen välillä. Joskus uudet ja tehokkaat lääkkeet jäävät kuluttajan saavuttamattomiin hintansa puolesta, kun hintalautakunta päättää, etteivät lääkkeen hyödyt ole tasapainossa hinnan kanssa.

Tähän Bermudan kolmioon, jossa pyörivät hintalautakunta, lääkeyritykset ja sairastunut ihminen, Lääkkeet ja työkyky -julkaisu antaa vastaukseksi, että mahdollisimman uudet ja tehokkaat lääkkeet on saatava sairastuneelle hinnasta huolimatta.

Julkaisu puhuu myös terveydenhuollon panostusten puolesta. Terveydenhuollolla on elintärkeä rooli ohjata potilas ajoissa oikeanlaisen hoidon pariin.

Kirjasessa korostetaan vastuun jakamista yksilön työkyvystä, vaikka loppupeleissä jokainen on vastuussa itsestään. Terveydenhuollon tehtävä on olla valmiina huomaamaan ja hoitamaan sairaudet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yksilö voi kuitenkin elämänvalinnoillaan edesauttaa terveyden säilymistä, mutta aina siitäkään ei ole apua. Onneksi lääkehoidot kehittyvät, jotka auttavat pitkäaikaissairaita pysymään toimintakunnossa, ja mikä tärkeintä, elämään oireetonta elämää.

Teksti: Minna-Riikka Härkönen

Millainen on hyvä esimies?

Millainen on suomalainen pomo? Yleinen mielikuva suomalaisesta pomosta on asiakeskeinen, ehkä hieman tunteeton, insinöörimäinen ja hieman kuivakka, mutta myös turvallinen ja ennalta arvattava.

Hyvän esimiehen piirteitä

Minkälaisia ominaisuuksia liitetään hyvään pomoon? Hyvän pomon kuvaillaan olevan tuki tarvittaessa, mutta ei mikromanageri. Hyvä pomo luottaa alaiseen ja antaa alaisen tehdä työnsä rauhassa. Hyvä pomo ei puutu pieniin yksityiskohtiin ja jokapäiväiseen tekemiseen.

Suomessa on totuttu melko itsenäiseen työskentelytyyliin. Tilanne voi olla toisenlainen, jos työskentelee ulkomaalaisen esimiehen alaisuudessa. Muun muassa ranskalainen johtamistyyli tuntuu olevan suomalaisen johtamistyylin vastakohta. Ranskassa ei luoteta alaiseen samalla tavalla kuin Suomessa.

Asiantuntijasta esimieheksi

Perinteisesti Suomessa on nostetty pätevä asiantuntija esimiestehtäviin. Hyvä asiantuntija ei kuitenkaan ole automaattisesti hyvä esimies. Wikipedian mukaan asiantuntija on henkilö, jolla on kanssaihmisiään selvästi perusteellisemmat ja laajemmat tiedot joltakin alalta. Asiantuntija siis tietää paljon, mutta pelkästään tietäminen ei tee hyvää esimiestä.
Hyvältä esimieheltä odotetaan aivan toisenlaista osaamista, ennen kaikkea hyviä vuorovaikutustaitoja. Asiantuntijan on toki mahdollista kasvaa hyväksi esimieheksi. Tämä vaatii koulutusta ja uudenlaiseen identiteettiin kasvamista. Organisaatioilta tämän ymmärtäminen on keskeistä. Yrityksen on tärkeää tukea uutta esimiestä, jotta hän pääsee kasvamaan ja kehittymään uudessa roolissaan.

Suomalaiselta esimieheltä puuttuu innostuksen taito

Valmennusyritys Deep Leadin tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisen esimiehen vahvin piire on luotettavuus. Koemme esimiehemme luotettaviksi ja tätä piirrettä arvostetaan. Samaisessa tutkimuksessa heikoimmat arvosanat suomalainen esimies sai innostavuudesta.
Suomalainen esimies nähdään harvoin ”hehkuttajana” ja porukan innostajana. Parhaimmillaan innostus työpaikalla lisää motivaatiota ja yrittämisen halua. Innostus tarttuu muihin ja innostuneisuus tuottaa lisää ideoita.

Esimiehen tunnetaidot

Hyvällä esimiehellä on usein hyvät tunnetaidot. Tunnetaitoja tutkinut amerikkalainen Daniel Goleman on julkaissut kirjan Tunneäly työelämässä. Golemanin mukaan emotionaalinen kyvykkyys selittää parhaiden johtajien tehokkuutta ja onnistumista työssään. Erityisesti motivoinnissa ja kannustamisessa tarvitaan emotionaalista kyvykkyyttä. Emotionaaliset taidot perustuvat tunneälyyn ja niitä voi vahvistaa harjoituksilla.

Kaikkein tärkeimpänä piirteenä hyvässä johtajassa on hyvä itsetuntemus. Kun johtaja tuntee itsensä sekä hyvine että huonoine puoleineen, on hänen helpompi johtaa muita. Hyvän itsetuntemuksen omaava johtaja on tutustunut omiin ”sokeisiin pisteisiinsä” eikä näe niitä vain muissa. Hyvä itsetuntemus auttaa esimiestä näkemään hyvin myös omat positiiviset ominaisuutensa. Kun esimies tietää missä hän on hyvä, voi hän antaa myös alaistensa loistaa.

Lue koko juttu Liiketalous -lehdestä 1/2015

Teksti: Sonja Vainio

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen parantaa työelämää

Työelämä 2020 -hankkeen tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä.

Hankkeen painopisteet ovat osaava työvoima, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä innovointi ja tuottavuus. Näiden kehittämiseen tarjotaan apua ja välineitä työpaikoille.

Vuonna 2012 valmistuneeseen työelämästrategiaan perustuva hanke kokoaa yhteen eri toimijoiden työelämän kehittämiseksi tekemää työtä. Alusta asti mukana ollut STTK seuraa jäsenliittojensa kanssa henkilöstön edustajien toimintaa hankkeen teemojen toteutumisessa. STTK:n tasa-arvoasioista vastaava lakimies Anja Lahermaa muistuttaa Työelämä 2020 -blogissaan, että työelämä paranee esimerkiksi työ- ja perhe-elämän nykyistä paremmalla yhteensovittamisella.

Lahermaata harmittaa, että vaikka pienen lapsen hoitoon tarkoitetut vapaat ovat lain mukaan jaettavissa vanhempien kesken, useimmiten ne käytännössä pitää äiti. – Tarvetta isien pidemmille perhevapaille perustellaan usein sillä, että se parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja palkkakehitystä. Yhtä tärkeä perustelu on isälle vapaiden pitämisestä koituva hyöty ja ilo, Lahermaa kirjoittaa blogissaan.
Hän muistuttaa, että positiiviset vaikutukset heijastuvat työpaikoille lisääntyneenä työhyvinvointina.

Alko tukee isiä

Lahermaa myös haastoi blogissaan Alkon ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKin kertomaan hyväksi koetuista käytännöistä sovittaa yhteen työn ja perhe-elämän vaatimukset.
Alkon henkilöstöpäällikkö Anu Henttonen vastasi Lahermaalle omassa blogissaan, että yrityksessä suhtaudutaan molempien sukupuolten kaikkiin perhevapaan muotoihin myönteisesti. – Isien parantuneet perhevapaaoikeudet näkyvät myös meillä.
Henttosen mukaan Alkossa keskustellaan ja suunnitellaan yhdessä työntekijän kanssa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta.
– Näin kartoitamme yhdessä työntekijän elämäntilanteen haasteita ja suunnittelemme toimivia ratkaisuja.

Työelämä 2020 -hankkeen sivuille pääset tästä.

Teksti: UP/Mika Peltonen