Kilpailukykysopimus ja lainsäädännön muutokset vuonna 2017

KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN TAUSTA

Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät 29.2.2016 yhteisymmärrykseen keskitetystä työmarkkinaratkaisusta eli ns. kilpailukykysopimuksesta. Ns. yhteiskuntasopimuksesta käytiin alun perin keskustelua jo syksyllä 2015. Tästä neuvotteleminen ei johtanut mihinkään. Syyskuussa 2015 palkansaajat järjestivät yhteisenä rintamana laajan mielenilmaisun hallituksen kaavailemia työntekijän asemaa heikentäviä esityksiä kohtaan. Hallitus valmisteli lainsäädäntömuutoksia, jotka olisivat toteutuessaan tarkoittaneet heikennyksiä, ja työmarkkinoilla vallitsevan sopimusvapauden ylikävelemistä ns. pakkolakien kautta. Käytännössä hallitus olisi heikentänyt työntekijän asemaa siitä, mitä on työehtosopimuksilla sovittu, ja lisäksi toteuttanut hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset. Hallitus olisi myös jättänyt toteuttamatta hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset. Kilpailukykysopimuksen myötä näihin toimiin ei päädytty.

Kilpailukykysopimuksen taustalla kaiken kaikkiaan on Suomen talouden pitkäaikainen taantuma ja työttömyyden kasvu sekä kansainvälisen kilpailukyvyn menetykset. Julkisen talouden velkaantuminen ei ole taittunut ja Suomi on menestynyt vertailumaita heikommin vientimarkkinoilla. Kilpailukykysopimuksen toivotaan johtavan siihen, että työllisyyttä saataisiin Suomessa lisättyä ja kansainvälistä kilpailukykyä parannettua. Aika näyttää, miten käy.

Tiivistetysti kilpailukykysopimuksessa sovittiin siitä, että nykyisten virka- ja työehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella tekemättä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia. Kilpailukykysopimuksen myötä työnantajan palkasta maksamat palkan sivukulut alenevat, ja työntekijältä palkasta perityt maksut nousevat. Työaikaa pidennetään työ- ja virkaehtosopimusaloilla keskimäärin 24 tunnilla, ja julkisen sektorin lomarahoja pienennetään 30 prosentilla vuosina 2017-2019. Lisäksi muutosturvaan ja työterveyshuoltoon valmistellaan lakimuutoksia työntekijän asemaa vahvistavasti niissä tilanteissa, kun työnantaja on irtisanonut
työntekijän tuotannollis-taloudellisin perustein ja yrityksessä työskentelee yli 30 työntekijää. Tällöin työntekijällä,
jonka työsuhde kestänyt vähintään 5 vuotta, on oikeus mm. työterveyshuollon käyttöön 6 kk työsuhteen päättymisestä. Lisäksi kilpailukykysopimuksen mukaisesti tuli neuvotella paikallisen sopimisen lisäämisen mahdollisuuksista, työaikapankkijärjestelmästä, sekä ns. selviytymislausekkeen käyttöönotosta.

TYÖAJAN PIDENTÄMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTI

Kilpailukykysopimuksen mukaisesti alakohtaisesti neuvoteltiin keväällä 2016 kilpailukykysopimuksen asettamien raamitusten mukaisesti. Neuvottelut tuli käydä toukokuun 2016 loppuun mennessä. Alakohtaisesti on päädytty erilaisiin ratkaisuihin kilpailukykysopimuksen pohjalta esim. siitä, miten työajan pidennys voidaan toteuttaa paikallisesti neuvottelemalla. Tämä kannattaa tarkastaa oman alan työehtosopimuksesta. Paikallisesti on mahdollista sopia myös siitä, ettei työajan pidennystä toteuteta lainkaan, tai että se toteutetaan täysimääräisesti esim. työhyvinvointia lisäävään toimintaan. Työajan pidennykset tulevat voimaan aikaisintaan vuoden 2017 alusta. Niillä aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta, ei työajan pidennyksestäkään neuvotella.

Vuoden 2017 syksyllä ja loppuvuodesta 2017 neuvotellaan jälleen työehtosopimusten sisällöstä. Tällöin nähdään se, mikä tulee olemaan nyt sovitun työajan pidennyksen kohtalo, eli jatkuuko työajan pidennys ilman palkannousua myös seuraavalla työehtosopimuskaudella.

Kiinnostuitko? Lue koko juttu Liiketalous -lehdestä

Teksti: Työsuhdelakimies Anna Hellén

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *