Vietä onnistunut loma!

Etelän lomalla saattaa iskeä paha vatsatauti ja koko perhe makaa sairaspedissä. Jos lomalle on lähdetty asenteella, että korjaamme lomalla kaikki ongelmat ja läsnäolon puutteen, kun niitä ei arjessa ole ehtinyt, on sairastuminen iso takaisku. Jos taas on ehtinyt olla läsnä arjessakin ja tarttunut ongelmiin niiden ilmaantuessa, osaa nähdä vatsataudin osana elämää. Ei niin mukavaa, mutta ohimenevää. Joskus saattaa käydä niin, että ennalta-arvaamaton tilanne voi ajan myötä osoittautua unohtumattomaksi muistoksi.

Sosiaalisen median paine

Kaiken suorittamisen lisäksi on arkeemme tullut vielä yksi ulottuvuus, sosiaalisen median paine. Monet alkavat suorittaa lomaa, koska haluavat näyttää hyvältä muiden silmissä. Mietimme miltä tämä ja tämä lomakuva näyttäisi muiden silmissä, jos julkaisemme sen Facebookissa ja Instagramissa.
Surullisinta sosiaalisen median käyttämisessä on se, että harvoin siellä näytetään mitään todellista. On paljon siloteltua pintaa, jolla ei ole tekemistä ihmisten todellisuuden kanssa. Sitten kaikki yrittävät kilvan näyttää yhtä hyviä hetkiä omasta arjestaan. Mietimme jo picnicille lähtiessä, mistä kuvakulmasta saisi parhaimman postauksen. Äkkiä on koko perhe mukana SoMe näytelmässä ja todellinen lomasta nauttiminen jää varjoon.

Uupunut lomalainen

Suhtaudutko lomaan niin, että se on aikaa, jolloin palaudutaan stressistä? Ei kannattaisi, sillä pitkään jatkuneesta stressistä ei loman aikana ehdi palautua. Juuri tämän vuoksi olisi tärkeää, että normaalissa arjessa on hetkiä, jolloin pääsee rentoutumaan ja irtaantumaan velvollisuuksista. Lomasta nauttii paremmin, kun ei ole päästänyt itseään totaalisen uupumuksen tilaan.

Hyvä ja huono stressi

Stressi voidaan kahteen erilaiseen stressiin. On lyhytkestoinen hyvä stressi ja pitkään jatkunut huono stressi. Lyhytkestoinen stressi saa kehon tuottamaan suorityskykyä lisääviä hormoneja. Stressin myötä sydämen syke nousee, vireystila kohoaa ja aineenvaihdunta kiihtyy. Pystymme toimimaan tehokkaasti.
Pitkään jatkuvana stressistä puhutaan, kun stressi kestää viikoista kuukausiin. Ihminen saattaa tottua jatkuvaan stressitilaan, eikä välttämättä huomaa oireiluaan. Stressi kuormittaa sekä kehoa että mieltä.

Fyysisiä signaaleita ovat mm. päänsärky, vasta- ja selkävaivat, flunssakierre, sydämentykytys ja hikoilu. Psyykkisellä puolella stressisignaalit näkyvät mm. ärtymyksenä, uniongelmina, muistamattomuutena, ihmissuhdeongelmina ja vaikeutena tehdä päätöksiä. Pitkään jatkuneena stressi muuttuu masennukseksi ja burn-outiksi, josta toipuminen kestää pitkään.

Millaisia arvovalintoja sinä teet?

Stressin kokemus on henkilökohtainen. Jotkut ihmiset stressaantuvat herkästi, koska vaativat itseltään ja muilta liikaa. Näin saattaa käydä myös lomalla. Osaksi stressi on myös kulttuuriin liittyvä ilmiö. Ahkeria ja tunnollisia ihmisiä arvostetaan. Pohjimmiltaan kyse on siitä, millaisia valintoja teemme arjessa. Arvostammeko vapaa-aikaa vai onko tärkeämpää olla aina töissä ja ansaita paljon rahaa.

Teksti: Sonja Vainio

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *