Työhyvinvointi ja työpaikkakiusaaminen

Suomi on työpaikkakiusaamisen kärkimaita. Tutkimusten mukaan viidesosaa suomalaisista on kiusattu työpaikoilla. Tunnemme siis jokainen jonkun, jota on kiusattu. Syitä kiusaamisen yleisyyteen on pohdittu. Esimerkiksi Ruotsissa on kiusaaminen huomattavasti vähäisempää kuin Suomessa. Kiusaamista esiintyy yleensä aloilla, joissa on kiire, suuria muutoksia ja epävarmuutta työn jatkumisesta. Viime aikoina olemme saaneet lähes viikoittain lukea lehdistä ikäviä uutisia henkilöstövähennyksistä yrityksissä. Paljon epävarmuutta on ilmassa.

Työpaikassa, jossa johdetaan pelottelulla ja uhkailulla tyyliin: tulos tai ulos, saadaan lähes jokaisesta työntekijästä esiin ikäviä piirteitä. Jos joutuu elämään jatkuvassa epävarmuudessa siitä, jatkuuko työt, on ymmärrettävää että työntekijää kiinnostaa vain oman työtehtävän säilyminen. Pelon ilmapiiri ei saa kenestäkään työntekijästä esiin reiluja piirteitä.

Huono itsetunto

Työpaikkakiusaamisen syiksi on epäilty myös suomalaisten huonoa itsetuntoa. Huonolla itsetunnolla varustettu esimies ei siedä alaisiltaan kritiikkiä tai sitä että alainen menestyisi työssään. Hyvin menestyvä alainen uhkaa esimiehen asemaa, tai näin ainakin huonon itsetunnon omaava esimies ajattelee.

Henkinen pahoinvointi

Kiusaajille yleistä on oma henkinen pahoinvointi, jota puretaan kiusaamalla muita. Kiusaajalla on usein narsistisia luonteenpiirteitä, jolloin oma etu ja siitä kiinni pitäminen ajaa kaiken muun ohi. Narsistilla on yleensä puutteellinen kyky empatiaan ja siksi hänestä ei tunnu pahalta kiusata muita.
Työporukasta on helppo löytää ns. syntipukki. Syntipukiksi voi joutua kuka tahansa. Riittää että persoona on hieman erilainen tai että työntekijä uskaltaa kyseenalaistaa toimintamalleja.

Pelisääntöjen puute

Yhtenä syynä työpaikkakiusaamiseen ja huonoon työilmapiiriin pidetään yhteisten pelisääntöjen puutetta. Suomalaisilla työpaikoilla ei ole selkeitä organisaatiorakenteita, mitä toisaalta voidaan pitää hyvänäkin asiana. Joustavat rakenteet mahdollistavat asioiden nopeamman eteenpäin viemisen mutta toisaalta epäselvä tilanne vastuualueista ja tiedonkulusta voi luoda pohjaa jonkun työntekijän syrjään jättämiselle.

Miten työilmapiiriä parannetaan?

Ilmapiirin muuttumiseen hyvästä huonoksi tai huonosta hyväksi ei tarvita suuria tekoja. Hyvä ilmapiiri muuttuu nopeasti huonoksi, mikäli töitä on liikaa ja johtaminen koetaan epäreiluksi.

Yksi helppo keino parantaa ilmapiiriä on selkeät pelisäännöt. On helppo toimia oikein, kun tietää mitä odotetaan. Pelisääntöjen luominen on johdon tehtävä. Silloin kun työpaikan ilmapiiri on luottamuksellinen, on helppo tuoda hankaliakin asioita esille, esimerkiksi jos joku työntekijöistä kokee olevansa liikaa kuormittunut. Kokouksissa jokainen uskaltaa sanoa oman mielipiteensä ilman pelkoa siitä, että mielipiteen ilmaisusta jollakin tavalla rangaistaan myöhemmin. Mitä enemmän kanavia työntekijöillä on kertoa mielipiteitään ja ilmaista itseään sitä vähemmän on tarvetta selän takana puhumiseen ja kuppikuntien muodostamiseen tai sairaspoissaoloihin.

Rauhallinen ja rento meininki

Toinen ratkaisukeino ilmapiirin parantamiseksi on huomion kiinnittäminen positiiviseen. Tutkimuksissa on selvinnyt, että meillä ihmisillä on aivoissa peilisoluja, jotka saavat meidät matkimaan ryhmässä olevien tunteita. Huono fiilis siis tarttuu nopeasti ihmisiin ympärillämme.

Yksi stressaantunut ihminen levittää nopeasti huonoa energiaa ympärilleen ja väsyttää muutkin. Toisaalta yksi rauhallinen ja positiivinen ihminen voi kääntää tunnelman mukavammaksi. Näin ollen me kaikki vaikutamme omalta osaltamme työpaikan ilmapiiriin. Jokainen voi valita, miten ryhmässä käyttäytyy. Pyrimmekö kiireestä huolimatta toimimaan rauhallisesti ja rennosti vai olemmeko stressaantuneita ja kiireisiä? Stressaantunut ihminen on harvoin mukava ihminen.

Se tavallinen maanantaiaamu

Työkaveri tulee luoksesi ja voivottelee sinulle jälleen, kuinka vaikeaa on tehdä töitä, pomo ei ymmärrä ja työtä on liikaa. Tuttu tilanne? Voit lähteä mukaan voivoitteluun, jolloin lisäät työkaverin huonoa oloa ja lisäksi sinustakin alkaa tuntua olo raskaalta. Sanotaan, että se mihin kiinnitämme huomiota kasvaa. Keskitymmekö näkemään ongelmia ympärillämme vai keskitymmekö siihen mikä on hyvin?

Jokainen meistä on vastuussa hyvästä työilmapiiristä

Toisenlainen skenaario: kun työkaveri tulee luoksesi voivottelemaan, voit toki suhtautua häneen empaattisesti ja sen lisäksi kehottaa ylikuormittunutta kollegaa tekemään jotakin konkreettista tilanteen muuttamiseksi. Kuten viisas mies Dale Carnegie on todennut: ”Toimettomuus luo epäilyksiä ja pelkoa. Toiminta tuo itseluottamusta ja rohkeutta.” Toimenpiteisiin kannattaa siis ryhtyä. Sama pätee myös tilanteeseen, jossa huomaat että työpaikallasi on kiusaamista. Asia olisi hyvä ottaa esille. Kenenkään ei tulisi sietää kiusaamista tai katsoa sitä sivusta. Jos pelkäät muiden reaktiota asian esille ottamiseen, voit kysyä neuvoa esimerkiksi työterveyslääkäriltä.

Teksti: Sonja Vainio. Työnohjaaja (STOry) MB-Elämäntaidonvalmentaja® Artikkelin kirjoittaja on toiminut rekrytointikonsulttina 5 vuotta sekä couchannut useita työnhakijoita. Mikäli haluat päivittää ansioluetteloasi ammattilaisen kanssa tai kaipaat sparrausapua työnhakuun, ota yhteyttä www.valmennusvainio.com