Vuosiloman kertyminen, kuluminen ja loman ajankohta

Täydet lomanmääräytymiskuukaudet

Täytenä lomanmääräytymiskuukautena tarkoitetaan niitä kalenterikuukausia, jolloin työssä ollaan vähintään 14 työpäivää (työpäivän pituudella ei ole tällöin merkitystä) tai vähintään 35 tuntia.
Myös työssäolon veroinen aika luetaan lomaa kerryttäväksi. Näitä ovat lain perusteella mm. enintään 156 äitiysvapaa- ja vanhempainvapaapäivää tai sairaus enintään 75 työpäivää vastaavalta ajalta.

Työsopimuksessa sovittu tai muuten vakiintuneesti noudatettu työaikakäytäntö ratkaisee kumman kertymäsäännön piiriin kuulutaan. 14 päivän sääntöön kuuluvat kokoaikaiset työntekijät, sekä ne osa-aikatyöntekijät, jotka tekevät työtä kaikkina kalenterikuukausina vähintään 14 päivänä. Jos työsopimuksen perusteella joinakin kuukausina työskentelee alle 14 päivänä kuukaudessa, lomaa kertyy 35 tunnin ansaintäsäännön perusteella. Mikäli työsopimuksen ehdot muuttuvat kesken lomanmääräytymisvuotta pysyvästi esim. siten, että siirrytään työskentelemään kokoaikaisesta osa-aikatyöhön 3 pvää/viikko, kuuluu työntekijä jatkossa 35 tunnin ansaintasäännön piiriin.

Ns. nollasopimuslaisten osalta (ei työsopimuksessa sovittua kiinteää päivittäistä työaikaa, vaan tarvittaessa töihin tuleva) loman kertymiseen vaikuttaa se, miten on käytännössä töitä tehty. Tätä arvioidaan jälkikäteen. Esim. jos muutamana kuukautena työskennellään täysiaikaisten tuntien mukaan, ja joinakin kuukausina vähemmän kuin 14 työpäivää, lomaa kertyy 35 tunnin säännön perusteella. Tällöin lomaa kertyy niiltä kuukasilta, jolloin tunteja on ollut vähintään 35. Ns. nollasopimuslaisten lainsäädännöllinen asema on tällä hetkellä heikohko. Selvityksiä nollasopimuslaisten asemasta kokonaisuudessaan on tehty, mutta toistaiseksi ne eivät ole johtaneet mihinkään toimiin lainsäädännöllisen suojan parantamiseksi.

Prosentuaalinen lomakorvaus

Jos lomaa ei kerry lainkaan (työpäiviä alle 14/lomanmääräytymiskuukausi tai työtunteja alle 35), maksetaan prosentuualinen lomakorvaus 9 % (työsuhde kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden) tai 11,5 % (yli vuoden kestänyt työsuhde) lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Vaikka työntekijälle ei olisikaan kertynyt lomaa, on tällöinkin oikeus työsuhteen kestäessä saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana on ollut työsuhteessa. Vapaan käyttämisestä tulee ilmoittaa viimeistään huhtikuussa ennen lomakauden alkamista. Lomakorvaus maksetaan vapaan yhteydessä. Jos ei käytä vapaaoikeuttaan, lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä.

Jatkuu seuraavalla sivulla…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *