Vuosiloman kertyminen, kuluminen ja loman ajankohta

Vuosilomapäivien kuluminen

Lomaa kuluu arkipäiviltä. Arkipäiviä ovat vuosilomalain perusteella muut viikonpäivät kuin sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai, ja vapunpäivä. Eli jos työskentelee normaalisti maanantaista perjantaihin, ja pitää vuosilomaa ns. normaalina arkiviikkona täyden kalenteriviikon, kuluu ko. viikolta 6 lomapäivää, koska myös lauantai kuluttaa vuosilomapäiviä. Nykypäivänä ei ole enää perusteltua se, että myös lauantai lasketaan arkipäivänä kuluttavan lomapäiviä. Taustalla on ajat, jolloin säännöllinen työviikko oli 6 päiväinen.Vuosiloma nykyisen pituisena tuli lainsäädäntöön 1970-luvulla. Ennen kuin pitkään, palkalliseen loma-aikaan päästiin, oli asiasta käyty keskustelua työntekijöiden, työnantajan ja lainsäätäjän kanssa jo 1920- luvulta lähtien. Ensimmäinen vuosilomalaki on vuodelta 1939, jossa vuosiloman pituus oli 5-12 päivää. Tätä edeltäneessä työsopimuslaissa vuosilomaoikeus oli 4-7 päivää.

Osa-aikatyössä lomapäivät kuluvat samalla tavalla kuin kokoaikatyössä, eli vuosiloma sisältää laskennallisia työpäiviä ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin muillakin. Esimerkiksi jos eläkkeen johdosta tekee 50 % työaikaa, työskennellen joka toinen viikko, ja lomailee 4 viikkoa, lomapäiviä kuluu yhteensä 24 huolimatta siitä, että jos ei olisi vuosilomalla, olisi eläkkeen johdosta vapaaviikolla.

Eri alojen työehtosopimuksissa voi olla määräyksensä vuosilomakertymästä ja vuosilomapäivien kulumisesta. Julkisella sektorilla (kirkko, valtio, kunta) työskennellessä vuosilomaoikeudet määräytyvät virka- ja työehtosopimuksista löytyvien taulukoiden mukaisesti. Näiden määräysten mukaisesti vuosilomaoikeus on hieman pidempi, kuin yksityisellä sektorilla työskennellessä (esim. lauantai ei kuluta lomapäiviä).

Vuosiloman antamisajankohta

Työnantaja määrittää vuosiloman ajankohdan työntekijää kuultuaan. Vuosilomaa määriteltäessä on huomioitava työntekijöiden toiveet loman ajankohdasta, sekä toimittava tasapuolisesti. Työnantaja ei voi menetellä loman ajankohdan määritellessään esim. siten, että jollain työntekijällä olisi aina oikeus pitää lomansa heinäkuussa perhe tms. syiden johdosta. Kaikilla työntekijöillä tulee olla perhesuhteista riippumatta oikeus tasapuolisesti saada lomansa toivomanaan ajankohtana vuorovuosina esimerkiksi heinäkuussa.

Jatkuu seuraavalla sivulla…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *